lauantai 24. joulukuuta 2011

Hyvää joulua!

Tänään oli suuri päivä Ilon elämässä: se painoi täsmälleen saman verran kuin isoveikkansa. Nyt ne roolit sitten muuttuu ja kasvu Aikuiseksi Naiseksi voi alkaa. :D

Hyvää joulua kaikille Ärräläisille ja myös kaikille muille blogin lukijoille! Me vietellään joulu koirien kanssa tässä keskustassa mun kotikotona, toivotaan että Ilon ensimmäinen yökkäri menee hyvin! :)

maanantai 19. joulukuuta 2011

Lisää videoita!










Siinä vähän lumisia touhuiluja vähän pidemmän ajan takaa, yli viikko sitten on taidettu nuo kuvata.

Sitten vielä tämmöinen yksi Ilon temppuvideo. Pentuhan on ihan super! Tässä on siis pohjalla useilla kerroilla harjoiteltu sivulletulo peppua edestä sivulle pyöräyttämällä. Lisäksi ennen kuin tuo jalkojen (mulla oli alunperin molemmat jalat vierekkäin lattialla) kiertäminen peruuttaen esiintyi ensimmäisen kerran, olin noin kymmenen naksausta ehtinyt antaa mistään taaksepäin suuntautuvasta liikkeestä. Yritin siis peruuttamiselle vähän pohjia naksutella. Mutta eihän tuommoista voi olla merkkaamatta jos koira oma-aloitteisesti esittää jotain noin makeaa! :D Nyt vaan ehdotuksia nimeksi tuolle, minusta ihan koiratanssikäypä temppu joten haluaisin sen jotenkin pistää vihjeen alle.

Ilo on ollut myös tosi pätevä agilitypentu. Mutta voi luoja se on nopea!! Olen pulassa... Niin erilaiset koirat. Pessistä saa kaivaa, kaivaa, kaivaa sitä vauhtia, se on oikeastaan pakko heittää vauhdista esteelle jos haluaa että se antaa edes vähän itsestään. Ja nyt Ilolle pitäisi opettaa, että se odottaa takuuvarmasti ja vaikka muutamankin esteen päässä musta, koska muuten olen ikuisesti myöhässä. Mutta onhan se nyt ehdottomasti helpompaa näin. Jos koira on tahmea ja hidas, ei siihen mistään taikaiskusta saa laitettua lisää tehoja. Hallintaa ja omaa ohjausta voi sentään aina parantaa.

No joo mitäpäs muuta... Ilo on ollut nyt kolme päivää kokonaan sisäsiisti, se osaa aika selvästi kertoa että nyt on hätä, ja parasta kaikessa: hätä on enää 5-6 kertaa päivässä. Toissayönä tuli kakka sisään, kun oli syönyt ison raa'an rustoluun ja sen takia ilmeisesti hätä käy aika usein. Mutta esimerkiksi tänä aamuna Ilo kävi hereillä ehkä kolmea varttia ennen herätyskelloa, mutta laittoi kuitenkin takaisin nukkumaan ja pidätteli siihen asti, että minä vein sen sitten pihalle. Aikaisemmin on tosi herkästi käynyt pissalla jopa ennen kuin yrittää herätellä ja sitten vaan kakkahätäänsä ilmoittelee. Mutta nyt tuntuu, että se on oikeasti hoksannut! Taitava Ilo. :)

Me mennäänkin sitten jouluksi mun kotikotiin tuohon keskustaan. Ilon ensimmäinen yökylä. Ollaan varmaan parikin yötä siellä, siksikin on ihan hyvä jos Ilo on nyt noin taitavaksi tullut tuon ulostekemisen kanssa. Koirat pääsee kinkunpaistovahdeiksi. :) Pitäis tänne omaankiin kotiin käydä hakemassa mummin varastosta mun muovikuusi, mutta sitä ennen täytyisi jaksaa siivota oikein perusteellisesti. Tällä hetkellä munakennosilppua tuntuu olevan minne vain katseensa kääntääkin.

No joo tämmöiset jutut tällä kertaa. Sanon näin aina, mutta jospa sitä seuraavaksi kerraksi sitten jotain fiksumpaa...

lauantai 10. joulukuuta 2011

Joulukuun alkupuoli

Heipäheipäheiii pitkästä aikaa! Tässäpä muutamia videoita ilostuttamaan teidän päiviä!

Ensin pari pätkää Toppilanrannasta vouhottamasta, 2. joulukuuta.





Ja sitten Ilo - tokolupaus! :D





No ja sitten jotain kuulumisia. Ilo on ollut oikeinkin etevä agilitytreeneissä! Se on niin semmonen touhopakkaus! Ihana! Ja tänne on tullut hurjasti lunta, ihanaaaa! Tänään käytiinkin oikein luminen lenkki puolisisko Sipsan ja Pöökön (sekä emäntänsä Katin) kanssa, mudimaista menoa!

Semmoinen ilmoitusjuttu, että meidän konkkaronkka muuttaa helmikuussa Pyykösjärven maisemiin, eli enää ei pääse suoraan ovesta metsään, mutta ei se kaukanakaan ole.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Harrastuksen alku

Ilo-Ilonen sai viime viikon keskiviikkona toisen osan rokotuksistaan, joten seuraavana päivänä siitä Ipana lähti minun ja Pessin kanssa katsomaan, että minkäslainen juttu se agility on. Pentu oli tosi reipas! Ja rohkea myös, putkista meni heti kuin vanha tekijä, ainoastaan semmoinen ihan U:n muotoinen putki oli vähän jänskä, joten sitä vähän helpotettiin. Vauhtia piisasi! Ja lopuksi piti Ilon vetää hirveät hepulirallit ja ainakin kolmesti vielä putkesta läpi. Kokeiltiin myös siivekkeiden välistä juoksemista palkalle. Hallilla oli myös Ilon mielestä iii-haa-nia ihmisiä, mutta se kuunteli silti mua tosi hyvin ja tuli luokse kun pyysin.
Pessin treenit meni myös sikahyvin. Sillä oli ihan turbona vauhtia kuukauden takaiseen nähden, ostin pari viikkoa sitten uudeksi treenileluksi Pessille semmoisen Kong Wubba -lelun, joka on selvästi aikas huippu jätkän mielestä. Lisäksi ollaan otettu paljon lentäviä lähtöjä suoraan esim. haukutuksesta tai lelun retuuttamisesta, jopa niin että tungen palkan taskuun vauhdissa. Pessihän ei oikeastaan ikinä edes yritä lähdöstä ryöstää, vaan odottaa nätisti, joten sen takia tämmöistä uskaltaa hyvinkin ottaa ja se vaikuttaa todella positiivisesti P:n vauhtiin (joka on ollut tosiaankin kateissa kuukauden kaks).

Pessi kävi muuten puntarilla samalla kun Ilo sai rokotuksensa, no change... Se on ehkä pikkuisen muodokkaamman näköinen nyt, ihan kuin vyötärö olisi vähän löytynyt siihen aiempaan makkarapötkömuotoon verrattuna. Mutta saispa tuo paino silti tippua. Jatketaan siis miniannoksilla ja kuunnellaan jokapäiväistä itkuvirttä kun reppanalla on niiiin nälkä.

Täällä on ollut tänään -8 astetta! Huu! Ilo ei ollut asiasta millänsäkään eikä näyttänyt palelevankaan.





Alemmassa kuvassa Ilolla on sen "jeee mii sou häpiiiii" -ilme. Ja ilmeisesti sillä ei ole lainkaan korvia... :D

Yritän ottaa tällä viikolla vähän ahkerammin kuvia niin saataisiin vähän jännenpiä postauksia.

Ai niin! Ens viikolla ke meillä alkaa sitten kolme kertaa kestävä Akuutin pentukerho! Toivottavasti sieltä löytyisi Ilolle sopivaa pentuseuraa kun Pessi on niin mäntti, ettei jaksais kuin ehkä kerran päivässä painia tai leikkiä hippasta.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Huolta ja hätää



(Kuvan ottaja Saana Remula)

Kopioin suoraan mudifoorumilta, en jaksa kirjoittaa enää uusiksi:

Ilo säikähti tänään toista koiraa ja lähti livohkaan. Tilanne oli se, että oltiin ajettu hakemaan ystävääni ja hänen kahta koiraansa auton kyytiin mennäksemme hiekkakuopille kuvaamaan koiria ja käymään lenkillä. Ystävä asuu n. 15 kilometrin päässä meidän kotoa. Ajattelin ensin, että soitan ja sanon että ollaan perillä, mutta sitten keksinkin lähteä koputtelemaan ovelle. Otin koirat autosta, Pessi remmissä ja Ilo irti. Samaan aikaan kaveri oli nähnyt keittiön ikkunasta että tultiin, ja oli jo ehtinyt ulos. Kaverin toinen koira meidät hoksatessaan alkoi huutaa ja kiljua onneaan (ovat Pessin kanssa hyviä kamuja), josta Ilo samantien säikähti todella kovasti. Lähti häntä koipien välissä laukkaamaan karkuun ja näin mihin kääntyi - autolle. Ajattelin että se juoksisi siihen, mutta kun pääsin kulman taakse niin pentua ei näkynyt missään. Ensin 45 minuuttia hortoiltiin ystävän ja Pessin kanssa lähistöllä (asutusalue, rivitaloja ja omakotitaloja, vain hiljaisehkoja autoteitä, joissa rajoitus 40 tai 50 km/h), yritettiin tutkia kaikki loogiset paikat, kuten autojen alukset, kuusien aluset, ojarummut, muut piilopaikat. Pentua ei näy missään. Ystävä soitti siskolleen, joka laittoi ilmoituksen Karkureihin, Facebookiin, yhdelle foorumille jne. Soitin sekä ystävän kotikunnan että Oulun löytöeläinkoteihin. Kyseltiin ohikulkijoilta. Poikaystäväni sai kyydin paikalle ja Karkureista soittaneen naisen ohjeen mukaan lähdettiin Pessillä etsimään pentua. Ei apua. Ystävä väkersi jo flaijerinkin, joita sen sisko olisi sitten tullut fillarilla levittämään. Aikaa vaan kului ja kului, mun sisko ja hänen avonsa tulivat myös avuksi etsimään. Kun pentu oli ollut kateissa n. kaksi ja puoli tuntia, alkoi multa jo toivo hiipua. Menin sisään, koska aloin jo jäätyä ja py, isosisko ja siskon avo jatkoivat lähialueen haravoimista vähän isommalta alueelta. Onneksi oltiin lähdetty niin aikaisin lenkille (11.15 Ippe otti hatkat), että oli vielä useempi tunti valoisaa jäljellä. Oli tosi vaikeaa pitää itsensä kasassa.

Ilo oli ollut kateissa melkein kolme ja puoli tuntia kun ovelle koputettiin. Luulin ensin, että joko mun äiti (joka myös oli tässä vaiheessa tulossa apuun) tai kolme muuta etsijää ovat tulleet enkä lähtenyt kaverini kanssa ovelle vaan pidin Pessiä käskyn alla. Kun kuulin että ystävä sanoi ovella "voi ihanaa" tajusin että Ilo on löytynyt. Tien toisella puolella olevasta rivitaloyhtiöstä yksi nainen, joka oli aiemmin nähnyt meidät huutelemassa ja jolle kai oltiin juteltukin, oli mennyt takapihalleen tupakille ja oli heti huomannut Ilon siellä hortoilemassa. Ilo olikin heti mennyt naisen tykö ja oli antanut ottaa syliin. Naapuri oli onneksi tiennyt mihin taloon tulla koputtamaan. Itku pääsi multa heti kun näin pennun naaman. En oo varmaan ikinä elämässäni ollut näin hädissäni ja sekaisin huolesta. Ilo oli aika iloinen kun näki minut ja pääsi syliin, sitä palelsi ja janotti mutta muuten vaikutti aika ok:lta. Ruokaa ei tosin suostunut heti ottamaan kädestä ja sillä oli kova kakkahätä, vaikka oli ollut pihalla viimeiset reilu kolme tuntia.

Arvoitukseksi jää, oliko se todellisuudessa pysynyt koko ajan ihan lähettyvillä piilossa, vai oliko se käynyt kauempana ja palannut sitten takaisin. En varmasti uskalla enää Iloa irti pitää vieraassa paikassa ja tässä on jokainen syytellyt itseään tapahtuneesta jo ihan riittävästi. Ystävääni harmittaa omasta puolestaan, että hänen koiransa säikäytti Ilon ja minä toki kaikesta muusta. Mutta kaiketi kuitenkin loppu hyvin kaikki hyvin. Niin paljon kauhuskenaarioita risteili päässä.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Kokemuksia kokemuksia

Kylläpä on ehtinyt pitkä tovi vierähtää sitten viime päivityksen. Ei kyllä johdu siitä, etteikö mitään olisi tapahtunut. Ilo on käynyt melkein joka päivä jossain uudessa paikassa, mm. Oulun keskusta ja Stockmann on nähty, samoin Prisman edustalla käytiin ihmettelemässä ostoskärryjä ja ihmisiä, toisella Prismalla tutustuttiin koirahäkkiin, ollaan käyty Musti&Mirrissä, Tuomon kämpillä, serkkuni Miian kotona... Paljon uusia lenkkimaastoja on myös nähty, ollaan ajettu autolla jonnekin uuteen paikkaan ja käyty vähän seikkailemassa. Tänään oli sitten semmoinen reissu, että ensin ajettiin auto talvirenkaiden vaihtoon ja siinä odotellessa käytiin puolen tunnin lenksu, vähän pyöräteitä pitkin (hihnakävely sujuu ainakin silloin kun Pessi on mukana antamassa vauhtia!) ja lisäksi sitten piskit kirmasivat jollain pellolla joka sattui siihen viereen. Käytiin myös sisällä renkaidenvaihtomestassa. Tämän jälkeen ajettiinkin auto katsastukseen. Meille oli varattu aika ja oltiin puoli tuntia ajoissa, joten käytiin uusi lenkki lähistöllä. Tapojeni mukaan poikkesin heti ekaan pöpelikköön johon pääsi, ja sielläpä olikin läheisen ratsastustallin maastoesterata! Ilo on muuten jo tosi nopea, pärjää Pessin vauhdissa vaikeammassakin maastossa. Puoli kahdeksitoista mentiin katsastuskonttorille takaisin ja odoteltiin sitten sisällä kun auto tsekattiin. Ilo oli ensin ihan jännittynyt kun se olisi niiiin kovasti tahtonut mennä ja rakastaa kahta muuta asiakasta, mutta rauhoittui nopeasti ja pisti nukkumaan! Ihan vieraassa paikassa! Huippu pentu. :)

Laitetaanpa tähän väliin hirveä kuvalasti eiliseltä ulkoilureissulta. Käytiin Haukiputaan puolella yksien hiekkakuoppien lähellä. Vähän ennen kahta näillä leveyksillä oli näin makee valo!











































Ens keskiviikkona Ilo saakin sitten toisen rokotuksensa ja heti sitä seuraavana päivänä mennään sit tutustumaan meidän agilitytreenipaikkaan. :)

tiistai 8. marraskuuta 2011

Long time no abc

Huh, onpas livahtanut monta päivää ohi kirjoittelematta. Mutkun mitään ei oo oikeen tapahtunut! Ilon pipi on parantunut oikein kivasti.

Laitetaan sit jotain randomeja kuvia vaikka sillä välin kun yritän keksiä jotain kerrottavaa. Ja video:















Voisin kyllä kertoa vaikka Pessin viimeisimmistä agitreeneistä. Se on ollut tosi pahasti lahna muutamana viime kertana, joten ohjaaja-Sanni sanoi että kunnon virittelyt aina ennen suoritusta ja heti ku radalta lähdetään niin juomakupin kautta häkkiin, kunnes taas sitten seuraavalla vuorolla heti kun koira otetaan häkistä niin kauhee vireen nostatus päälle. Ja tää kyllä tepsi. Lisäksi juoksin osan harjoituksista pallo kädessä. Meni superhyvin! Toivotaan että tänä torstaina sujuu kans. Ens viikkohan on sitten viimeinen kerta kun mennään Pessin kans kaksin, kun Ilo saa tehosterokotteen ja pääsee mukaan. :) Sitä ennen Ilpukka vois harjoitella paikallaan pysymistä...

torstai 3. marraskuuta 2011

Eläinlääkärireissu ex tempore

Ilo loukkas itsensä tuossa kympiltä pihalla, kun Pessi ärähti sille (rätköttäessään lähellä olevalle koiralle). Kääntyi kannoillaan ja samantien alkoi uikutus. Ensin en kiinnittänyt huomiota, kun se on aiemminkin uikuttanut kun Iso-P on sanonut pahasti, mutta heti kun käänsin huomioni siihen huomasin että joku on vinossa. Istui paikallaan ja roikotti toista etutassua. Tunnustelin tassun ja jalan läpi, mutta ei parkaissut tuskasta missään vaiheessa, itki vaan koko ajan. Nostin seisaalleen, mutta ei laittanut painoa tassulle. Tultiin sisään ja uusi yritys lattialal - ei laita painoa ja itkee vaan. Käväisin suihkussa kun Tuomo odotti Ilo sylissään. Ei itkenyt enää paikallaan ollessaan mutta heti kun laittoi seisomaan niin itku alkoi. Ei edelleenkään mitään kipukohtia kintussa kun venyttelin ja painelin. Kävin sitten soittelemaan eläinlääkäreitä ja kun parille yksityiselle ei päässyt, soitin kunnan ell:lle. Käskivät tulla yhdeksitoista ja hoitsu sanoi että saattaa joutua odottamaan hetkisen. Tuomo otti Pessin ulkoilemaan (ei oltu ehditty kuin ehkä 3 minuuttia olla pihalla kun Ilo loukkas) ja me lähdettiin i-pillerin kans ajelemaan Poratielle. Ei tosiaan jouduttu odottelemaan kuin muutamia minuutteja ja lääkärisetä oli tosi mukava. Ilo painoi nyt 3,75 kg, eli n. 400 gr tullut lisää viikontakaisesta.

No, lääkäri sitten tutki ja tunnusteli jalkoja, mutta Ilo ei edelleen ollut moksiskaan tunnustelusta. Tässä vaiheessa myös suostui seisomaan ilman itkuja ja jopa ravaamaan, tosin erittäin selvästi ontuen. Ei siis ole mitään murtumia tai nivelten paikaltaanpoismenoja, vaan lihasrevähdys/venähdys/tms. Ilo sai pistoksena tulehduskipulääkettä ja reseptin sain huomenna haettavaksi jos edelleen kipuilee. Nyt kuitenki on ihan pirtsakan oloinen ja kävi pihalla ihan itse pissallakin. Toivotaan että toipuu äkkiä.

maanantai 31. lokakuuta 2011

Vauhti kasvaa

Täällä on nyt jokailtaisena näkynä ollut oikein perinteinen pentuhepuli. Tässä video vähän aikaisempaa vauhdikkaammista koirien leikeistä:



Huomenna treffataan puolisisko Sipsa! Jännittyneenä odotamme. :)

lauantai 29. lokakuuta 2011

Kuulumisia

Elo Ilon kanssa sujuu oikein kivasti. Se on parina päivänä pissaillut lattioille enemmän kuin yleensä ja eilen kävi kai kolmesti telkkarin alla olevassa nukkumapaikassa pisulla, mutta muuten siis oikein hyvin. Yhtään kakkaa ei ole edelleenkään tullut sisälle, mikä on tosi jees.





Tässä kasvattajan toiveesta pari kuvaa heijastinliivin kanssa. :)

Ilo on nähnyt muutamia vieraita koiria nyt tuossa kodin vieressä, siitä kun menee tosi suosittu ulkoilureitti, mutta ollaan katseltu niitä vaan vähän kauempaa ja syöty ruokaa kun ne menee ohi. Tosi hyvät leikit tuli kyllä kaverini tiibetinspanielin kanssa, leikkivät hippasta mitä Pessi ei oikeen tajua.

Eilettäin hoksasin, että Ilolla on oikeassa takasessa kannus. Se oli ehtinyt kasvaa jo tosi pitkäksi, joten työnsin vaan kynsisaksien kärjen sinne lenkin sisään ja nipsaisin summassa. Vähän tuli verta, eli osuin liian pitkälle, mutta Ilo ei asiaa edes huomannut (oli puolinukuksissa). Verentulo tyrehtyi kuitenkin tosi nopeasti. Tässä vielä kuvat irtileikatusta kynnestä:



torstai 27. lokakuuta 2011

Uusia kokemuksia

Heippahei taas! Ilo kävi tänään ottamassa ensimmäisen rokotuksensa ja Pessi näytti kipeää korvaansa. Tuomio oli Pessillä sama kuin viimeksi, korvassa ei varsinaisesti ole mitään tulehdusta tai hiivaa, vaan ahtaan korvakäytävän (vasen korva) tai korvakäytävän pohjalla kasvavien karvojen (oikea korva) takia jompaakumpaa korvaa saattaa välillä kutittaa, ja asialle ei voi tehdä muuta kuin puhdistaa korvia kun ärtyvät. Saatiin sinne potilaskorttiin merkintä, että Pessille voi hakea erikoisluvallista korvapuhdistetta, joka enempi desinfiois ja hitusen kuivattais korvaa, jos siellä jotain töhkää on. En kuitenkaan vielä sitä ostanut, mutta katotaan sitten neljän viikon päästä, kun Ilo käy vahvisterokotuksissa, mikä on tilanne.
Pessi on kyllä aika tapaus lääkärillä... Taas laitettiin kuonokoppa ja mun lisäksi oli vielä hoitsu pitämässä haukkua paikallaan. Se huus kuin syötävä ja tutkimusten jälkeen, kun laskin pöydältä maahan, läähätti kuin maratonin juossut, heittäytyi vähän väliä pötkölleen mutta nousi taas ylös, jne. erittäin stressaantuneen koiran merkkejä. Aika pitkään sain sitä rauhotella ennen ku asettui ja lopetti sen älyttömän puuskuttamisen. Pessin paino oli 7,3 kg ja asetin itselleni tavoitteeksi, että Pessi laihtuu 6,8 kiloon, eli puoli kiloa otetaan pois. Toivotaan että neljän viikon päästä olis edes parisataa grammaa lähtenyt, vaikka isoja määriähän ne on noin pienelle eläimelle. Aluksi taidan vaan vähentää ruuan määrää entisestään ja jokaisen ylimääräisen puruluun yms. takia otetaan sitten nappuloita pois kiposta. Tää on vaan niin vaikeaa kun Iloa pitää palkata usein ja paljon, ja lisäksi lattioilla on vähän pakko pitää syötäviä kun muuten ipana upottaa hampaansa jonkun käteen tai muuhun epäsopivaan.
Ilo painoi 3,3 kg. Se käyttäytyi oikein sievästi ja tykkäsi eläinlääkäristä melkoisen paljon. :) Ei edes huomannut piikkiä ja sinäkin aikana, kun Pessi huusi kuin syötävä, makoili ihan nätisti mun jaloissa eikä kiinnittänyt oikein mitään huomiota. Terve tyttö oli ja antoi lekurin nätisti kopeloida yltä päältä.

Eläinlääkärireissun jälkeen mentiin keskustaan käymään mun kotikotona. Iskä oli kotona, joten nyt Ilo on myös tavannut pyörätuolissa istuvan ihmisen, eikä se sitä mitenkään kummeksunut. Lisäksi tavattiin naapurin mummo ja mun tätini. Ulkona kun käytin pissalla oli pakko laittaa hihnaan kun vieressä ajaa autoja aika paljonkin etenkin näin päiväsaikaan. Autot olikin vähän jännittäviä, huomaa että niitä ei olla oikeastaan nähty ollenkaan kun liikutaan ainoastaan metsässä ja pyöräteillä, heh. Eli ens viikolla sitten vaan autoja ja pyöräilijöitä yms. katselemaan. Ilon sosiaalistamisohjelmassahan eka viikonloppu kotona oli meidän perheeseen tutustumista, yksinolon opettelua, naksuttimeen tutustumista ynnä muuta, tämä viikko on omistettu meidän kotiin tuleville vieraille ihmisille ja koirille, ja ens viikolla olis tarkoitus lähteä sitten valtaamaan maailmaa. Suurin osa Ilopillerin sapuskasta onkin jo palkkiona ulkona tai sisällä, mutta lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus lopettaa kupista syöminen täysin. Leikkimistä pitäis harjoitella vielä paljon paljon paljon.
Juuri äsken muuten kun käveltiin parkkipaikalta tänne omaa kotia päin, tuossa kävelytiellä oli kissa. Iloa kiinnosti iiiihan mahdottomasti, mutta ainakin vielä se tuli vihjeestä minun tykö. Vaikka Pessi näytti ihan kamalaa esimerkkiä rätköttämällä kissalle...... Sekin kyllä osaa mennä ihan asiallisesti kisuista ohi, mutta tietenkin kun naapurinmies oli siinä vieressä ja Ilo mukana niin oli pakko näyttää se surkein puoli itsestä.

Miten muuten Hyrskyllä, Mistyllä ja Rudilla korvat jakselevat? Joko ne silloin tällöin pompsahtelee pystyyn, entä pysyvätkö hetkeäkään? Ilolla tuntuu joka päivä enemmän ja enemmän korvat pysyvän pystyssä, ei tietenkään vielä jos esim. haistelee maata tai muuten on nokka alaspäin, mutta istuessa varsinkin etenkin oikea korva jaksaa aika hyvin jo tököttää oikeaan suuntaan. Mielenkiinnolla seuraan!

tiistai 25. lokakuuta 2011

Hard day's night

Ilolla on ollut tosi aktiivinen päivä. Se on tavannut kolme uutta koiraa ja kaksi uutta ihmistä. Ja lisäksi ne on Pessin kanssa mussuttaneet naudan rustoluita.

Kuvapläjäys! Kuvien ottaja ja oikeuksienhaltija Saana Remula.
















































Muutoin täällä on mennyt oikein hyvin ja kivasti, huomenna tutustutaan taas uuteen koiraan ja kahteen uuteen ihmiseen, torstaina mennään rokotuksille (piti vaihtaa tältä päivältä aika kun Pessinkin pitää mennä näyttämään korvaansa myös lekurille) ja käydään mun iskän tykönä kylässä... Perjantaille pitää keksiä vielä joku vastaava aktiviteetti.