tiistai 16. heinäkuuta 2013

Oulu KV 13.-14.7.2013

Ilo kävi näyttelyissä kotikentällä viikonloppuna. Joka toinen vuosi näyttely on kaksipäiväinen, osa roduista lauantaina ja osa sunnuntaina, ja joka toinen vuosi kumpanakin päivänä on oma kaikkien rotujen näyttely. Tänä vuonna järjestettiin kaksi näyttelyä, lauantaina omansa ja sunnuntaina omansa. Ilmoitin Ilon kummallekin päivälle kaverini kannustuksesta, hän lupasi myös esittää Ilon, koska minun kanssani kehäkäyttäytyminen on ollut niin onnetonta.

Lauantaina tuomarina oli Cristian Stefanescu Romaniasta, hän olikin aikamoisen vauhdikas herra. Meitä ennen oli 29 sakemannia, 26 normaalia ja 3 pitkäkarvaista, ja hän ehti tahkota nuo läpi tunnissa. Aikamoinen kontrasti sunnuntaiseen tiibetinspanieleiden (ja tiibetinmastiffien, joiden takia kehää tuli seurattua, olivat tipsujen jälkeen) tuomariin, joka käytti 10 minuuttia kolmen avoluokan nartun arvosteluun.

Joka tapauksessa, tässä Ilon arvostelu:
"Beautiful bitch in excellent condition. Good proportions, good angulations, excellent coat."
Eli ei todellakaan ollut mikään runosielu tämä tuomari. :D Ilmeisesti Ilo oli kuitenkin Stefanescun mieleen, sillä neljästä mukana olleesta mudista (kaikki narttuja, kaikki eri luokissa, juniori, nuori (Ilo), avo ja valio) Ilosta tehtiin ROP ja sai sitten toisen sertinsä ja ensimmäisen cacibin. 



Tuossa yllä videolla Ilon yksilöarvostelu. Nopsasti meni. :)


Ja tässä kaikki ihanat neitokaiset kimpassa.

Sunnuntaina Tuomarina oli Hannele Jokisilta, jolta Ilolla onkin se ensimmäinen serti. Tässä arvostelu:
Erinomainen tyyppi ja koko. Turhan pyöreä kallo. Hyväasentoiset korvat, jotka voisivat olla pienemmät. Hyvät kulmaukset. Oikea rungonpituus. Ei aivan parhaassa karvassa tänään. Liikkuu hyvin oikealla askelpituudella."
Niin se mielipide muuttuu tuomarista toiseen, lauantaina oli erinomainen turkki ja sunnuntaina ei sitten ollut enää parhaassa karvassa. :) Hih. Minä olen ehkä enemmän tämän sunnuntaisen tuomarin kanssa samaa mieltä, vähän on vielä kesken. Parin viikon päästähän on UPK:n erkkari, minne Ilo on myös menossa näytille, katsoo sitten mikä on ns. päivän kunto. No, joka tapauksessa, sunnuntaina Ilo oli pn2, vara-sert ja vara-cacib. Kaverini Tiinan Luru (Mustapippurin Uutisvuoto muistini mukaan) sitten nappasi viimeisen sertinsä ja valioitui, eli just hyvä juttu!




Semmoista! Lauantaina Verna ja Ilo kävivät ryhmäkehässäkin, mutta ei lainkaan yllättäen tullut sijoitusta. Ilokin oli niin väsynyt, että hyvä kun ei pystyyn nukahtanut. Kiitos Verna vielä kun esitit Ilon. Se meni siis nyt paljon reippaammin kuin minun kanssani, videolta varmaan näkyy, ettei seisominenkaan ahdistanut ollenkaan. :)

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Mörkötreenit & sadetreenit & juoksutreenit

Maanantaina oli myöhäisillan mörköryhmän treenivuoro. Kouluttaja oli vaan valitettavasti sängyn pohjalla, niin pidettiin Marian kanssa mörkötreenit ihan keskenään. Ehdittiin treenata ainoastaan meillä Tornion kisoissa pieleen mennyttä valssisykerö+kepit -kuviota parilla eri vaihtoehdolla sekä hyvin hankalaksi osoittautunutta äärimmäisen pimeää putkikulmaa. Ei saatu sitä toimimaan ei millään... Mutta tuo eka juttu saatiin onnistumaan sekä kahdella valssilla että valssi-takaaleikka-yhdistelmällä. Muuta ei ehditty, koska lääryämiseen meni suurin osa ajasta. :D Täältä ei ole mitään todistusaineistoa.

Tiistaina oli vuorossa ensin treenit OKK:lla. Rakennettiin yhden toisen ryhmäläisen kanssa rataa kun kouluttaja soitti, että auto on jättänyt välille. Treenattiin sitten keskenään, meitä olikin vain kolme paikalla. Rata oli aika haastava meille, tässä ratapiirros:


Etukäteen jännitin noita putkien ulostuloilta kääntymisiä, mutta ehdinkin niihin tosi kivasti. Samoin keppikulma yllättäen oli meikästä aika haastava, vähän eri kuin noilla ykkösten radoilla. Yllättäen saatiin sekin toimimaan. Tehtiin pari kertaa silleen, että keppien päässä oli yllärinä targetilla ruokapalkka. Kuutoshypylle arvoin vähän parasta suoritustapaa, mutta päädyin sitten johonkin takaaleikan/heiton välimuotoon ja se lähti toimimaan tosi hyvin. Rengastakaan ei tultu kertaakaan väärästä välistä jihuuu!

Tehtiin vielä lopuksi koko rata ilman keppien päässä targettia, ja otettiin videolle. Harmi että mokasin ihan täydellisesti 15-hypyllä, siinä ja siinä oisko tullu vitonen.


Siinäpä on!

Aksatreenien jälkeen Ilo pääsi lepuuttamaan Pessin kanssa autoon, kun kurvattiin täysiä Otto-automaatin kautta Hinttaan urheilukentälle. Minä oon OKK:laisille yrittänyt järkätä juoksutekniikkatreenejä nyt kesän alusta asti ja viimein oli aika ensimmäisten treenien. Valmentaja löytyi Oulun Pyrinnöstä yleisurheilupuolelta, Heikki Aura on hän nimeltään ja hän on muutama vuosi sitten ilmeisesti maajoukkueellekin Virpiniemessä pitänyt pikajuoksutreeniä. Tarkoitus olisi kuusi treenikertaa pitää ja meitä on löytynyt vajaa kymmenen innokasta valmennettavaa kasaan.

Ensimmäisellä kerralla Heikki kertoi, millaista treeniä tullaan tekemään. Pääpaino on tietyssä  perusharjoituksessa, jossa juostaan 50 metrin pätkä 10 metrin pätkiin jaettuna. Ensimmäinen pätkä juostaan suoraan eteenpäin, toinen pätkä toinen kylki edellä, kolmas pätkä takaperin, neljäs pätkä se toinen kylki edellä ja viimeinen 10 metriä täysiä kiihdyttäen. Ensin hölkkäiltiin kenttää ympäri lämmittelyksi ja sitten tehtiin vähän dynaamisia venyttelyjä. Sen jälkeen otettiin tuo 50 metrin harjoitus yks kymmenmetrinen kerrallaan. Sitten koko juttu. Ekalla kerralla innostuin vähän turhan kovasti takaperin juostessa ja paino ei ihan pysynyt siellä missä piti, joten kaaduin selälleni ja löin pääni sekä raavin ihan alaselän aika pahasti auki soraan. Pääkipu kuitenkin alkoi laantua aika nopeasti, joten pääsin kokeilemaan uudestaan. Tuossa tulee kyllä tosi hyvin noita käännöksiäkin mukaan, kun vauhdissa kääntää aina kymmenen metrin jälkeen.
Sitten teimmä vähän juoksijan voima- ja tekniikkaharjoitteita. Helkkarin vaikeaa muuten yrittää muistaa pitää nilkka koukussa kun telinevoimistelun puolella joka välissä nilkka pitää ojentaa. 
Loppuun vielä jäähdyttelyt ja siinäpä hurahtikin melkein tunti ja kolme varttia. :) Kahden viikon päästä seuraava kerta.

Olen tosi iloinen ja ylpeä itsestäni, että aloin vain ennakkoluulottomasti järjestää tätä kurssia, etsiä valmentajaa ja osallistujia, jne. En ole tainnut ikinä organisoidaa mitään kavereiden pippaloita kummempaa aiemmin, ja nyt oli paljon vieraita ihmisiä mukana ja kaikkia muita Aikuisten Juttuja. Mulle ei ole tuntemattomien ihmisten kanssa toimiminen, etenkään ryhmässä, ollenkaan helppoa, joten tämä on voitto paitsi minulle agilityohjaajana, myös ihan aikuisena ihmisenä. Tosi hienoa huomata, että viimeistä viittä vuotta ei ole tehty turhaan töitä tällä saralla ihmisenä kehittymisen kanssa. Wau! Hyvä Inna, mulle peukut! 
Sitä paitsi, tarvitsen tätä ihan oikeasti myös tuonne radalle. Katsokaapa vaikka tuota videota juuri noilta kepeiltä: aika paljon hienompi ja jouhevampi olisi ollut tuolla valssilla vienti kepeille, jos olisin kyennyt kiihdyttämään kunnolla sinne keppien alkuun ja tekemään valssin kontrolloidusti kovemmastakin vauhdista. 


Huomenna ajellaankin minä ja piskellit pitkän pitkä matka Nummi-Pusulaan schipperkejen kesäpäiville. Toivottavasti viikonlopusta tulee mukava. :) Kovin nopeatempoiseksi käy tämä elo, ensi viikon viikonloppuna on luvassa Oulun KV-näyttelyt, sitä seuraavana Sumun leiri ja kuun lopussa vielä Kemissä ekat kisat KAKKOSLUOKASSA JEE. Elokuun ensimmäinen päivä minä aloitankin uudessa työpaikassa ja kesäloma loppuu. Mutta se on vain mukavaa. :)