Ainiin

Ainiin, käytiin me kummankin kanssa oman koirakoulun mölliagikisoissa. Ilo voitti mölli-medit ja sai ruusukkeen nopeimmasta nollaradasta (siis kaikista kokoluokista). Minun taitava! :) Pessi voitti kilpailevien luokan, koska oli ainoa, joka sai tuloksen. Ilon kilpailevien rata olisi mennyt aivan pirun hyvin ilman keppejä, mutta niiltä otettiin hylsy kun oli pakko istuttaa muudeli hetkeksi rauhoittumaan...

Toinen juoksu ja näytelmät

Ilo kävi siis Jyväskylän kv-näyttelyssä pyörähtämässä ja hakemassa ERIn. Sillä reissulla tavattiin isotäti-Merri, joka olikin hienosti VSP. Ilo oli taas kehässä seisoessaan ihan maansa myynyt, ravasi kuitenkin ihan sievästi. Tuomaritäti halusi tarkastella koiran pöydällä, minne Ilo yritti oikein oma-aloitteisesti loikata ihan itte. Ei aivan yltänyt, vaan ei se kaukana ollut. Arvostelu kuuluu näin: "Juniornarttu jonka runko vielä kevyt, johtuen iästä. Isohkot korvat, hieman pyöreät, mutta tummat silmät. Ylälinja saisi olla parempi. Parempi liikkeessä kuin seistessä. Karvapeite ei parhaassa kunnossa tänään." Eli äärimmäisen totuudenmukainen arvostelu! Reissu oli siis niin mahtava, päätettiin jo ottaa ensi vuonna heti uusiksi! Meillä oli siis kaverina kaksi schipperkeä ja yksi tiibetinmastiffi omistajan ja kenneltytön kanssa.

Sopivasti juuri näyttelypäivänä sunnuntaina Ilo aloitti sitten juoksemisen. Juoksut olivat jälleen todella helpot, vuotoa kesti ehkä kahdeksisen päivää ja luonne oli taas ihan normaali läpi kiiman. Pessi pyrki siinä jossain tärppien kohdilla vähän panomiehen puuhia, mutta Ilo ei ollut aivan varma niistä hommista.

Koirat ovat shoppailleet itselleen vähän talvivaatteita:





Äärimmäisen hyvälaatuisia kännykkäkuvia. Mutta takit on Pompalta, Pessillä on mitoitukseltaan reilumpi Toppa-versio, Ilolla ihan perus. Haalarit on tehnyt PopDogin Monna mittojen mukaan. Jotkut tossusysteemit pitää vielä kehittää.

Muuten kuuluu ihan hyvää, Ilo on tosi taitava aksakoira ja ehkä vähän tuota katselin jo heti maaliskuulle kisoja... Tänään taas paniikkimittailin tuota hurttaa, ja kun kirjan avulla mittasin (että mitta on varmasti suorassa), niin jäi se aika vajaaksi siitä 43 sentistä. Eli peukut edelleen pystyssä.

Vaihdoinpa blogin ulkoasua oikein synkeäksi!

Meille ei kuulu oikein mitään erikoista. Olen tosi huono kirjoittelemaan viikottaisista treeneistä, joten oikein mitään ei ole tullut raapusteltua. Ilo kävi hakemassa 1-vuotisrokotuksensa. Toissaviikon treeneissä Ilo teki mielettömän näppärästi yhden ohjauskuvion. Pessi voi jälleen pulleasti... Ilon näyttelyt on jo kahden viikon päästä, ja se on edelleen puoliksi kalju. Toista juoksuakaan ei ole vielä kuulunut.
Meidän takapihan aita tosin saatiin just pystyyn ennen ensilumia! Siitä riittääkin sitten iloa pitkäksi aikaa.
Kuvia on tullut vähän napsittua, yritän postailla niitä tässä kunhan ehdin editoida. :) Elossa ollaam, mitään arjesta poikkeavaa vain ei ole tapahtunut.

Hei, jos on kokemuksia Pomppa-takeista, pistäkeepä kommentteihin! Ilolla ei ole mitään sopivaa vaatetta, kun kaikki on niitä pentuaikaisia, ja joku takki sille pitäisi laittaa.

Niin paljon kuulumisia!

Vähän elo-syyskuun vaihteen kuulumisia tänne ja pistetään linkit uusimpiin paimennusvideoihin loppuun.

Eli me käytiin Tuomon ja koirien kanssa Rovaniemellä Tuomon vanhempien tykönä 24.-26.8., sillä 26. päivä sunnuntaina Napapiirin Elo-show'ssa (ryhmänäyttely) Ilon oli tarkoitus debytoida seurapiirielämässä... :D No, ei todellakaan ollut suuret odotukset Ilon menestyksestä, kun sillä on noi pyöreet korvat ja muutenkin se on vähän "semmonen". Pääsinpäs yllättymään positiivisesti! Tällainen arvostelu saatiin:

""Erinomainen, tyypillinen kokonaisuus. Oikealinjainen pää, hieman pyöristynyt kallo. Hyvä ilme, tyypilliset kulmaukset. Hyvin pieni valkoinen rintamerkki. Hyvä runko. Oikea luustonvahvuus. Hyvä karva. Tyypillinen luonne. Liikkuu hyvin."

Tuomarin mielestä Ilo oli niin erinomainen pakkaus, että palkitsi sen sertifikaatilla. :) Koska Ilo oli ainoa mudi kehäkettuilemassa tuolla, oli se tietenkin myös ROP. Iloa vähän ujostutti siellä kehässä, ja sillä on muutenkin minusta ollut tässä viime aikoina sellaisia mörköikämäisiä oireita. Ilo on menossa kehään vielä kerran tänä vuonna, Jyväskylässä 11.11., joten sitä ennen vain kovasti itsetunnon kohotusta ja harjoittelua. :) Tässä vielä muutama kuva, Tuomon vanhemmat nappasivat:





Ilo joutui mitattavaksi kehässä, tuomari mittasi 42,5 cm ja tuumasi, että: "olisko se noin iso", eli eiköhän se mediksi mene. Peukut pystyssä!



Tässä tosi iloinen omistaja kättelee kehäsihteeriä.

Noniin, sitten palailtiin kotiin näyttelystä, ja Ilon synttärit koittivat heti tiistaina. Synttäreiden kunniaksi huristeltiin agikentälle ja sen jälkeen koirakavereille kylään. Saana Remula nappasi meistä muutaman kuvan. Laitan myös lainaohjattavastani Savusta pari kuvaa. Savu on siis Saanan koira, mutta Saana ei pysty selkänsä takia oikein itse harrastamaan, Savu käy ehkä kerran kuussa siis lähinnä hubaharrastelemassa mun mukana kun meidän käyttämä vuokrahalli on lähellä Saanan kotia.

















Ilo tosiaan täytti tuona päivänä kokonaista YKSI VUOTTA, joten nappailtiin siitä muutama fiksu seisotuskuvakin:





Noniin, ja täältä minun Youtube-kanavalta löytyy uusimpana kolme pätkää Ilosta töissä viime viikon perjantailta. Kuten videoilta näkee, Ilolla on alkanut tulla paimennukseen jo vauhtia, ja sillä on minusta tosi hyvin pelisilmää noille tilanteille, huomaa kun joku lammas erkaantuu, osaa nousta tarpeen vaatiessa painamaan lampaita lähemmäs mua jne. Tuossa se muutaman kerran "hieman villiintyy", mutta Sannin mielestä oli silti tosi kiltti lampaille, ettei missään nimessä edes pyrkinyt haukkaamaan. Tottelee myös maahanmenokäskyä tosi hyvin. :)

Nythän me huomenna taas lähdetään Ilon kanssa kahdestaan reissuun, tällä kertaa suunnaksi otetaan Turku ja sieltä Somero. Tiedossa on kasvattajatreffit, eli pääsen näkemään sekä Ilon että Ilon emän kaikki sisarukset. :) Tosi kiva juttu.

Hieraisujuttuja

Viimeksi kun Teemu oli käymässä hieromassa koiria, nappasin potilas Ilosta muutaman kuvan.

Ilohan on kotona jotenkin tosi ujo piimä vieraiden kanssa, tykkäis vaan pötkötellä makkarissa. Aluksi se on aina tosi innoissaan, kun joku tulee, mutta sitten painelee äkkiä päikkäreille. Lisäksi se ei yhtikäs yhtään tykkää, kun tehdään hoitotoimenpiteitä, sovitetaan valjaita, jne., mistään sellaisesta, missä siihin kosketaan ilman sen omaa halua. Joten nämä hierojan käynnit ovat olleet vähän vaikeita Ilolle. Ilo onkin hierottu nyt tuossa takaoven edessä, missä se tykkää muutenkin aika paljon pötkötellä. Pyrkii häntä koipien välissä pakoon, mutta samantien kun Teemu alkaa hieroa, silmät lupsahtaa kiinni ja pää rötkähtää rennoksi. Ei siis sillä tavalla ahdistu käsittelystä.

Ilo oli ihan superkireenä päästä varpaisiin, vissiin nää kesän rempomiset aiheuttaneet tuon, muuta syytä en keksi. Pessi taas oli ensimmäistä kertaa niin, ettei mistään kohtaa puristanut. Teemu tuleekin toivottavasti parin viikon päästä hieromaan Ilon uudestaan, katsotaan sitten mikä tilanne on.

Agilityvideoita ja -asioita

Täällä olisi taas kasa videoita näytettäväksi. Jos nyt ensin kuitenkin kertoisin vähän, missä vaiheessa Ilon esteet ovat...

Hyppyjen kanssa on pidetty korkeintaan minirimoja, yleensä vain 5-10 cm korkeudella maasta. Hakee hyvin hyppyjä, mutta selvästi vielä hahmotusvaikeuksia, jos lähestyminen on suoraan siivekettä kohti (siis niin, että ei näe muuta kuin hypyn suoraan sivusta). Näistä videoiduista treeneistä seuraavissa treenattiin yhtä sellaista ohjauskuviota, missä nimenomaan tuollaista lähestymiskulmaa tuli otettua aika paljon, ja meni imo paremmin kuin videolla. Ilo menee toivottavasti syyskuun aikana ainakin virallisiin (silmä- ja) polvitutkimuksiin, joiden jälkeen voidaan sitten ruveta harjoittelemaan hyppytekniikkaa ja nostamaan rimoja. Aiheellista lienis myös kyynärien ja lonkkien kuvaaminen, mutta pitää katsella rahatilanne, että minkä verran koirasta tutkitaan nyt.

Putket on tosi jees, ja hakee hyvin myös putkenpään, jota ei lähettäessä näe. Putkille tarvitsisi kuitenkin vielä enemmän estehakuisuutta, koska Ilo on niin nopea, ettei mulla ole/tule olemaan aikaa viedä sitä parin metrin päähän putkea joka kerta.

Kepit on ihan alkutekijöissään. Niitä opeteltiin välillä remmissä, mutta nyt sitten olen aloittanut alusta kujalla. Ongelmana on nyt se, että mulla on käytössä vain aurauskeppikepit, jotka antavat niin paljon periksi, että kujaa ei pääse oikein kaventamaan, koska Ilo voi vaan jyrätä kepit matalaksi. Eli jotku harjanvarsikepit tarvis. Antakeepa vinkkejä, miten harjanvarsiin sais kiinnitettyä jonku metallijutun, jolla ne voi tunkea maahan!

Kontaktien kanssa ollaan puomin osalta jo melko hyvässä mallissa, A:n alastulo on ihan jees, mutta nyt sille on tullu ilmeisesti sellainen käsitys, että koko esteen suorittaessa monesti epäonnistuu -> ei saa palkkaa, joten kannattaa mieluummin yrittää päästä tekemään pelkkä alastulo. Eli nyt kauheeta hetsausta ylösmenolle. Keinu on iiiihan alkutekijöissään, koska sitä ei oo ollu meidän hallilla nyt hetkeen (on lainassa toisella kentällä).

Noniin. Pistetääs sitte ainaki yks video:

Pyykkipäivä

Ilo joutui eilen ekaa kertaa elämässään shampoopesuun. Oli sotkeutunut sadelenkillä muutenkin jo niin kovasti, että ois pitäny yltäpäältä joka tapauksessa suihkuttaa, ja kun viikonloppuna yksi kaveri väitti että siitä tulee käsi likaiseksi kun silittää, niin päätin sitten pestä. Ilohan on ilmoitettu Rovaniemelle Napapiirin Elo-show'hun 26.8., joten ihan likaista koiraa en viitti sinne viedä... Toisaalta, toivotaan että kiharat ehtii palautua kolmessa viikossa.

No joo, joka tapauksessa, Tuomo näppäili meistä muutaman kuvan suihkusta. Ilo suhtautui yllättävän tyynesti suihkuhommaan. Ei se siitä ollenkaan tykännyt, mutta ei paennut eikä pistänyt hanttiin. Pyyhkeillä kuivaaminenkin oli ihan ok eikä siinäkään tarvinnut hötkyillä. Kylppäristä päästämisen jälkeen kävi toki vetämässä ihan järkyt suihkuhepulit, mutta ihanaahan se vaan on. <3

Viimein - Pessin luonnetesti ja muita kuulumisia

Noniin, postataanpas viimeinkin nämä Pessin luonnetestivideot. Yhteispisteiksi tuli +95 p., eli melko tavalla alle keskimääräisen schipperken tuloksen. Rohkeus toimia oli Pessin testisuorituksessa surin puute.








Noniin, mitäs kaikkea tässä on sitten reilussa kuukaudessa tapahtunut? Ainakaan minä ja Pessi ei olla vieläkääääääääään käyty korkkaamassa virallisia agikisoja. Eikä olla yksissäkään epiksissäkään käyty. Aina löytyy joku tekosyy. Tämä on niiiin typerää. Sitten me ollaan käyty Inkoossa mudileirillä, sieltä on muutama videokin näytille ja aion sieltä kirjoittaa treeneistä vähän paremman tekstin vielä. Jyväskylässä käytiin sitten koko perheen (eli minä ja Tuomo sekä koirat) voimin Tuomon sisarusten luona kyläilemässä. Jyväskylä oli oikein mukava paikka!

Ilo on käynyt nyt toiseenkin kertaan paimentamassa ja meininki oli melko eri, täysin positiivisella tavalla! Ilo on ihanan rohkea tytski. Toivomuksena olisi päästä ainakin kerran vielä tälle kesälle. Tehtiin kahdesti ulkona ja kerran sitten tallin sisällä vähän tallitöitä. Ulkona harjoiteltiin lähinnä minun lampaiden kanssa liikkumista, kävelin lampaiden kanssa aitoja pitkin, Sanni tuli Ilon kanssa perässä (Ilo oli vielä remmissä kun se siitä Sannin avusta sai selvästi itseluottamusta) ja aina välillä sitten vaihdettiin suuntaa, eli minä sain opetella sauvan käyttöä. Toisella kerralla Ilo oli vähän aikaa irtikin, mutta yritti koko ajan hakeutua ihan minun tykö, joten me varmaan harjoitellaan remmissä niin kauan, että Ilon mielestä on ihan OK olla kauempana musta. Kyllä se irtikin hyvin niitä lampaita sitten handlasi, mutta se oli mulle vaikeampaa ja en halunnut Iloa liikaa kepillä ahdistella. Sisällä tehtiin karsinasta toiseen kuljettamista, ja siinäpä Ilo olikin taitava! Ei pelottanut yhtään suikahtaa pienestä välistä sinne lampaiden taakse. :) Se saa myös lampaat hienosti liikkumaan, ulkonakin yksi mustavalkoinen meinasi aina jäädä muista jälkeen jäkittämään, mutta Ilo teki hienon puolelta toiselle hypyn sen takana, ja joka kerta lampas lähtikin sitten hienosti liikkeelle.

Sunnuntaina käytiin katsomassa yleisurheilun Kalottiottelua Raatin kentällä, missä molemmat koirat saivat harjoitella starttipistoolin kuuntelua. Pessille laukaukset olivat tottakai kova paikka, siltä peitin korvatkin aina kun olin tarpeeksi nopea, mutta joka laukauksen jälkeen palautui nopeammin normaaliksi. Ilo ei tuumannut laukauksista mitään, hyvä niin. :)

Tulevana viikonloppuna onkin Qstock, ja koirat menevät ystävälleni Tanjalle oikein YÖKYLÄÄN. Ilo ei ole tainnut olla aikaisemmin missään yökylässä ilman minua, mutta luotan kyllä, että hoitolointi menee hyvin. Tanja onkin Pessin vakkarihoitajia, joten sille kuvio on tuttu. :)

Paimentyttö Ilo

Ilo pääsi toteuttamaan mudimaisia vaistojaan perjantaina, kun käytiin paimenpäiväilemässä Kiimingissä meidän agilityohjaajan Sannin kotona. Sannilla on kymmenen lammasta ihan paimennusharrastusta varten, hänellä itsellään on tällä hetkellä koirina kaksi australianpaimenkoiraa.

Laitan tähän esille meidän vuorojen videot, kaksi viimeistä on tyylikkäästi vähän vintage-tyyliin mustavalkoisia. :D Kuvaaja oli vahingossa pyöräyttänyt kamerasta yhtä säädintä eikä tiennyt miten kuvauksen saa vaihdettua takaisin normaaliksi.







Mulle paimentamisessa oli vaikeinta pysyä lampaiden tykönä samalla kun yritin katsoa mitä se Ilo puuhaa. Ilolla ei tainnut itseluottamus oikein riittää irti työskentelyyn, koska heti kun Sanni laski sen irti, se lähti portille vähän pelokkaan oloisena ja ei kestänyt paimennussauvalla painetta ollenkaan ollessaan irti, vaikka muuten sillä tulikin sauvan "totteleminen" ihan luonnostaan eikä näyttänyt siitä häiriintyvän. Mutta Ilolla oli oikein rauhallinen ote, mikä oli musta ihan okei. Ehkä sitä intoa olisi voinut olla vähän enemmänkin. :) Kuitenkin teki ihan oikeansuuntaisia juttuja, ja eiköhän se siitä jos päästään vähän enemmän treenailemaan. Raskastahan tuo oli nuorelle koiralle, ei se montaa minuuttia jaksanut kerralla.

Sunnuntaina käytiin Pessin luonnetestissä, mutta laitan siitä toisella kertaa postauksen kun sieltäkin on kolme videota.

Sunny day

Kuviaaa! Kuvat on otettu toukokuun loppupuolella Pyykösjärven rannalla.









































Me ollaan nyt Ilon kanssa kerran käyty tokotreeneissä ja tänään mennään toisen kerran. Ilo on tosi taitava ja ohjaajat on ihan kivoja, mutta en nyt tiedä onko toko ihan mun juttu. En vaan jaksais sitä jäykistelyä!

Kesäsuunnitelmia

Josko sitä nyt saisi jotain kirjoiteltua jo. Minä oon siis ollut nyt jo kolmatta viikkoa kesätöissä yhdessä kotisiivousfirmassa, mikä on aika suuri muutos meidän arkielämään. En oo tällä hetkellä vielä kokopäiväisenä, mutta varmaan nuo kesäkuukaudet oon sitten kahdeksan tuntia päivässä puunaamassa taloja.

Ilo on just tällä hetkellä pipi, se loukkasi (vaihteeksi) toisen etujalkansa joskus kello 12-13 eikä vieläkään liiku yhtään paremmin. Kun jalkaa tunnustelee, ei ulvahtele eikä näytä mitään kivun merkkejä, mutta kuitenkin lenkkaa aivan kolmijalkaisena. Aamulla sitten soittoa lääkäriin jos tilanne ei parane. :( En tiedä yhtään mitä on käynyt. Ja miksi Ilon jalat ylipäänsä jatkuvasti teloutuvat. Pessillä on ollut kerran koko elämänsä aikana mitään tuonsorttista kremppaa että olisi ontunut, ja Ilolla näyttää kahden kuukauden välein tulevan jotain. Lisäksi terveyspuolen aiheista, Ilollahan on ollut juoksu nyt kaksi viikkoa, ja muutaman viimeisen päivän ajan on antanut Pessin "astua" sitä, siirtää häntää syrjään ja pönöttää paikallaan - kunnes säpsähtää jostain ihme transsista ja lähtee hepuloimaan. :D Iloa on kuitenkin voinut pitää ihan hyvin irti koko tämän ajan ja se on ollut muutenkin ihan oma itsensä. Jos jatkossakin on näin helpot juoksut, niin olen kyllä tosi iloinen! Viime viikon agitreeneissä käytiinkin siis Pessin kanssa ihan kaksin, Pessi tais tykätä pitkästä aikaa olla ihan vaan mun kanssa noissa puuhissa ja sillä olikin aivan ältsisti vauhtia. Meidän ryhmään kuuluu oikeastaan kuusi koirakkoa, mutta nyt paikalla oli meidän lisäksi vain yksi toinen, joten Pessi joutui myös tekemään ajallisesti enemmän hommia kuin normaalisti (siis vaikka Ilo ei olisikaan mukana), mutta sillä pysyi vire tosi hyvin! Oli tosi mukavaa ja Pessi selvästi kaipaa mamin kans enemmänkin laatuaikaa. Tämänpäiväiset reenit peruuntui, kun kouluttajan BH-koe venyi odotettua pidemmäksi.

Me päästiin Ilon kanssa Oulun Koirakerhon (eli meidän seuran) möllitokoryhmään nyt kesän ajaksi! Laitoin ilmon aikalailla vitsillä, koska ajattelin ettei päästä kuitenkaan, kun mulla ei niitä talkoopisteitä oikein ole. Eli mukaanpääsy oli tosi iloinen yllätys. :) Luru-mudi on samoissa treeneissä, jee! Tokotreenit on sunnuntaisin, alkoi jo viime viikolla mutta Ilon kanssa päästään mukaan vasta ens viikoksi kun juoksut on ohi. Lisäksi nyt kesän aikana käydään ihan normaalisti joka torstai treenaamassa agia ohjatusti ja lisäksi ostin kausikortin yhdelle toiselle agihallille, jossa on enempi tilaa ja siellä saa käydä arkisin ennen kello 16 niin paljon kuin sielu sietää ja lisäksi viikonloppuisin on väh. 20 h aikaa kausikorttilaisille. Siellä Ilo on nyt juoksun aikanakin käynyt, koskapa pöksyt jalassa on juoksuisillakin nartuilla oikeus treenata. Kahdesti ollaan käyty ja kummallakaan kerralla ei ole ollut ketään muuta paikalla. Mä otin nyt kaverini Saanan Savu-bedlingtonin kans treenattavaksi kun Saana pyysi, joten Savu saattaa esiintyä vierailevana tähtösenä kirjoituksissa myös.

Muitakin kesäsuunnitelmia on: 29.6.-1.7. on mudien agi-tokoleiri, minne mennään Ilpertin kanssa aksailemaan ja sosialisoimaan. Pessi jäänee kotiin, kun se on niin antisosiaalinen pylly. Lisäksi nyt 8.6. mennään Kiiminkiin katsastelemaan lampaita! Toivottavasti päästäisiin kesän aikana toiseenkin kertaan.

Koirat heittivät eilen muuten talviturkit! Tai Pessi heitti, en uskaltanut Ilolle heittää tarpeeksi pitkälle keppiä että olisi tullut tarpeeksi syvää. Pessillä kun on niin lyhyet jalat, että ei tarvi olla kuin 20 cm vettä, että se voi uida. Ilo on vähän honkkelimpi. :D

Mulla ois taas aimo läjä videoita harrastuksista näytettäväksi, mutta en tiedä kiinnostavatko ne ketään muuta kuin mua.

Mäts

Käytiin Ilon kanssa Vappupäivänä mätsäröimässä Kaakkurin Citymarketilla. Aika extempore-lähtö tuli sinne, ja Ilo ottikin elämänsä ekat seisomis- ja ravausharkat puoli tuntia ennen lähtöä tuossa meidän taloyhtiön pihalla... :D Sininen nauha saatiin eikä sijoituttu, mutta eipä mulla ollut mitään odotuksiakaan. Parina meillä oli oikein pöyheä keeshond-vauva. Ystäväni Paula K. oli bedlingtonpentunsa Lotan kanssa myös mätsäröimässä, ja he olivatkin hienosti pienten pentujen sinisten ykkönen ja sitten BIS-8. :) Tässä pari Paulan ottamaa kuvaa musta ja Ilosta: Ravailuharjoituksia ennen kehää. Pönötysharjoituksia. Kehässä pöllöilyä. Laitetaan myös video kun Ilo kepittää:

Hieraisua

Koirilla kävi tänään hieroja-Teemu kylässä. Otin yhteyttä alunperin Pessin agi-innottomuuden takia, jos sillä ois jotain jumeja joista johtuisi, mutta päätin että kumpikin koira nyt hierotaan kuitenkin. Ilolle tekee hyvää olla vähän kopeloitavana ja onhan se hyvä tarkistaa että on koira kaikinpuolin ok.

Ilo hierottiin ensin. Hierojalla oli mukana pöytä, jossa hieronta onnistuikin ihan ok niin kauan kun oltiin seisaallaan. Makuulleen Ilo ei siihen suostunut, eikä suostunut hierojan matolle lattiallekaan. Ilo sai hierontansa sitten lempipaikallaan takaoven edessä, ja kun se asettui aloilleen ja Teemu alkoi hieroa, se olikin ihan OK. Silmät lurpallaan antoi hieroa. Ilo sai paljon kehuja hienoista ja isoista, joskin hieman kireistä, reisistään! Muuten ei ollut oikeastaan mitään kireyttä lihaksissa, käsitteli kuitenkin ihan päästä häntään. Toiselle kyljelle vaihtaminen oli Ilosta aika konstikasta ja se oli vaikea saada asettumaan, kun Tuomo tuli juuri hetki vaihdon jälkeen kotiin ja siinä meni pasmat sekaisin kun Ilon lemppariukkelia ei ollut näkynyt moneen tuntiin! Hieronnan jälkeen Ilo lähtikin Tuomon tykö makkariin turvaan eikä nokkaansa enää hierojalle näyttänyt... :D

Pessiä ei otettu pöydälle ollenkaan, kun tiesin että se menisi siitä täysin paniikkiin. Olin aivan valmistautunut kunnon tahtojen taistoon Pessin "alistamisessa" vieraan ihmisen kopeloitavaksi, mutta höpönlöpö, vein Pessin namin kanssa pötköttämään hierojan matolle ja siitähän se kellahti kyljelleen ihan omatoimisesti. Teemu kokeili Pessin polvia siinä (oli hieman huolestuneena vilkuillut Pessin papparaiskävelyä), mutta totesi ettei niissä mitään löysyyttä kyllä ole. Kehui Pessinkin lihasten olevan hyvässä kunnossa, mutta pahahkot jumit löytyi räätälinlihaksista kummaltakin puolelta. Taisi niin kipeää käydä, että kurottautui kolauttelemaan hampaita toisella puolella mun käteen ja toisella puolella hierojan. Antoi kuitenkin hieroa. Pakarassa ja reidessä oli myös vähän kireyttä, mutta noi räätälinlihakset oli selvästi kipeimmät.

Sovittiin kuukauden päähän Pessille uusi hieronta, Ilolle katsellaan sitten edemmäksi.

Kaikenkaikkiaan kehuja tuli koirien kunnosta, mikä on tottakai todella positiivista. :) Torstaina katsellaan, näkyykö muutosta Pessin vauhdissa agilitytreeneissä.

Piinaava yö

Noniin perjantaina käytiin sitten ell:llä, eikä ollut oikein enää silmätulehdusta, ei mitään kennelyskän oireita (itseasiassa Pessin köhinät jäi siihen yhteen ainoaan köhäisyyn... köh) eikä Pessillä jälleen taaskaan mitään korvissa. Mä en ymmärrä mitä niiden perhanan korvien kanssa pitäisi tehdä??? Selvästi ne sitä vaivaavat, mutta liikaakaan ei saa putsailla ja sekään ei aina auta, mutta tulehdustakaan ei ole ja aina lekurilla sanotaan, että onpa kyllä todella puhtaat korvat. En ymmärrä! Nyt toi kunnallisen eläinlääkäri sanoi, että eipä sitä muuten voi enempää tutkia kuin rauhoittamalla ja sitten katsomalla onko siellä korvissa jotain. Mutta eipä ole mitään syytä olettaa, että olisi. No joo.

Sitten otsikon aiheeseen, eli Pessi oli tosi levoton jo illalla nukkumaan käydessä, ja sitten ekan kerran joskus vaille neljä sai mut hereille asti ja pyys ulos. Kun päästin, juoksi samantien hankaamaan päätään lumihankeen. Ajattelin tottakai välittömästi, että nyt sillä on niin kutisevat ne korvat että yrittää helpottaa olotilaansa noin, joten putsasin sen korvat kun tuli sisään. No, koko loppuyön oli todella todella levoton, itki mulle, jos asettui makuulleen niin pian pomppasi pystyyn ja vaihtoi paikkaa. Ajattelin, etten vie sitä uudestaan ulos kun ei sillä ole selvästikään vessahätä. Nukuin todella huonosti. Sitten vähän seiskan jälkeen päästin sen taas ulos ja sinnehän se meni jälleen pää edellä lumihankeen. Hetken se siellä pyöri ja jäi makoilemaan kyljelleen maahan. Pyysin sisään ja sitten tajusin, että jokin on pielessä: Pessin kuono oli ihan turvonnut. Johan alkoi raksuttaa. Annoin puolikkaan kyytabletin ja hieraisin vielä kortisonivoidetta nenään. Nyt ilmeisesti vähän alkaa jo kutina helpottaa, mutta taidan kaivella josko löytyisi vielä toissakesänä saatua kutinalääkettä, kun ihan yhtä äkkiarvaamatta kuono turposi. Tosin silloin kuonon päällä oli selkeitä pienempiä paukkuja, joiden takia epäilin että olisi työntänyt naamansa johonkin myrkylliseen kasviin (oltiin käyty yhdellä tosi huonossa kunnossa olevalla niityllä aikaisemmin) tai että sieltä on jotain muuta tarttunut mukaan. Nyt oon ihan baffled, en todellakaan tajua mistä on yhtäkkiä voinut tulla. Käyn hakemassa ulkoloishäädön kyllä molemmille kaiken varalta, Ilo ei kylläkään ole kutissut lainkaan.
Voi että harmittaa etten silloin yöllä jo tajunnut tuota nokkaa kun ajattelin vain niitä korvia. :(

Noh, loppukevennykseksi: näin unta, että Oili oli täällä meillä kylässä ja hän halusi tehdä omia sisustusratkaisujaan. Mm. Oili olisi halunnut kiinnittää Raoulin puujalat (:D) meidän keittiön seinälle vaikka yritin sanoa että sinne on kylläkin mahdollisesti tulossa tällaiset hyllyt. Lisäksi sohvapöydäksi olisi pitänyt saada laittaa joku antiikkinen (paremman sanan puutteessa) modulaarinen pöytä, josta kyllä salaa ajattelin, että onpa aika näppärä ja hieno, mutta en tietenkään voinut myöntää sitä Oilille.

Kasvattajatreffit ja ei-toivotut tuliaiset

Yllä Terhi laskeskelee rekkuja. Ilo painii fakon Ihkun kanssa. Mudit ovat toki ihan hipihiljaa, heeleri Maisa se siellä vaan rätköttää. :D



^ Meno ei todellakaan ole tässä parhaimmillaan, mutta kyllä siellä muutakin tehtiin kuin törötettiin paikoillaan.

Ja viimeiseksi behind the scenes -settiä epätoivoisesta yrityksestä napata kuvaa Ärräläisistä. Kasvattaja puikoissa. Ilo on se joka käy hyppimässä pyllyä vasten...




Oltiin siis Ilon kanssa kahdestaan pääkaupunkiseututurneella. Pessi ja Tuomo jäivät viettämään poikain viikonloppua keskenään. Lähdettiin yöjunalla torstaina, olin vähän jännittynyt junamatkasta, mutta Ilo oli tosi rento ja mukava matkustaja, aina vain että neiti ei oikein voinut nukkua junan kirskeessä, nytkähtelyssä ja kolinassa, minkä seurauksena oli aikamoisen naatti koko perjantain. Asuttiin koko reissu mun vaihtariystäväni Hilkan ja hänen sulhasensa Jussin luona Otaniemessä Teekkarikylässä, kiitos vielä tuhannesti tätäkin kautta jos eksyy teidän silmiin! Perjantai meni tosiaan aika leppoisissa merkeissä kummankin osalta, vähän käytiin vielä uhmaamassa jäitä ihan rannassa, mutta suurimmiksi osaksi lepäiltiin, etenkin I. Illalla oli Jussin 25-v-bileet, mutta siitä huolimatta minä ja ihana koiruliinini vedettiin sikeitä jo ennen yhtätoista. Lauantaina olikin käsillä sitten reissun päätarkoitus eli kasvattajatreffit. Tiesin, että kaikki Ilon sisarukset ovat tulossa, mutta muu kokoonpano oli pitkälti tuntematon. Mukana oli kaikenkaikkiaan yhdeksän mudia, yksi heeleri ja yksi bortsu. Näin siis myös Ilon äipän siskoa ja veljeä, jota en ollutkaan koskaan nähnyt. Fisun olin tavannut aikaisemminkin.
Kaksi tuntia meni tosi nopeasti, vaikka varpaat jäätyivätkin täysin (kuka pöljä raahaa kumpparit Oulusta mukaan, tietää lähtevänsä lenkille lumihankeen plussakelissä, ja sitten vetää kuitenkin nahkatennarit jalkaan...). Eikä Ilo tainnut ihan murskatuomiota ainakaan koulutuksensa suhteen saada, onneksi. Minusta likka käyttäytyi tosi hyvin, mitä nyt harrasti näitä tavanomaisia yksinään touhuilujaankin aika paljon.

Varsinaisten tärskyjen jälkeen mentiin vielä kasvattajan tykö juttelemaan minä ja muut ärrien omistajat. Oli tosi mukava nähdä kaikkia kunnolla (ja tavata Oili ekaa kertaa! :) ) ja jutella kaikesta. Toivottavasti nähdään pian uudestaan ja joku niistä mainioista suunnittelmista toteutuisi!

Noh niihin tuliaisiin, tänään sitten lukaisin Facebookista, että Oilin toisella koiralla on kennelyskää, ja näinollen Rudi on voinut tuoda taudin lauantaiseen miitinkiin. Kuinkas ollakaan, molemmilla mun koirista rähmii silmät ja Pessi kakoi nyt tässä illalla. Pitänee perua huomiset agiliitelyt ja onneksi perjantaille ehdin jo silmätulehduksen varalta varata lääkäriajan. Pääsevät molemmat sitten lääkärin tarkasteluun kennelyskän varalta. Pessillä on ollut kerran aikaisemmin, en muista oliko se sinä syksynä/talvena kun se oli vajaa vuoden vai vajaa kaks... Noh, näitähän sattuu eikä sitä mistään voinut tietää. Runsaasti on ollut liikenteessäkin, joten ois se voinut ihan kotikulmiltakin tarttua.

Tuomo lähtikin sitten heti tänään Japaniin työreissuun, joten ehdittiin huima yksi kokonainen vuorokausi viettää kimpassa ennen kuin joudutaan taas seitsemäksi päiväksi lisää eri paikkoihin, aika kurjuutta. Mä oon nyt sitten yksin koiruleiden kanssa, ja pikkuhiljaa pitäisi varmaan hilautua nukkumaan. Joten, jätetään tää tähän ja jospa tuota huomenna pistäis kuvat koirista uusine pantoineen. :)

Pipi lapsi

Ilo loukkasi taas itsensä. Tällä kertaa oikean takasen. Katsellaan yön yli, jos aamulla on vielä kipeä, niin sitten lekuriin. On tää kyl raastavaa. Mitään äksidenttiä ei tällä kertaa käynyt, oltiin koirapuistossa ja siellä oli meidän lisäksi 9-vuotias kultsu-uros, jonka kanssa Ilolla meni tosi kivasti ja se veti kovaa rallia ympäriinsä. Sitten yhtäkkiä kuoppaa kaiveltuaan huomasin että se ontuu, ja Tuomo kantoikin pennun kotiin. :( Tuolla se sängyssä pötköttää ja (Tuomo hoitamassa, se on ihan koukussa mudiin) aikaisemmin tärisytti jalkaa. Hengityksen tahtiin tärräs se. :(

Kuvapläjäys!

Tässä kuvia tuolta meidän viereisen järven jäältä sekä merenjäältä, kun käytiin kimppalenkillä Saanan ja Saanan tyttöjen kanssa. Savulla on pinkki-sinikukallinen haalari ja Hallalla pinkki-vihreä.





Aika loikka! :)















Pessiä vähän rasittaa tämä lumessa kömpiminen. Mutta urheasti hän puskee eteenpäin kuin jäänmurtaja!



Tää hihnakävelyhomma on kyllä ollut Ilolle kauhean vaikea oppia. Koskelassa asuessa oli paljon huolettomampaa remmittömyyden suhteen, kun omasta portista pääsi suoraan metsään parillekin eri reitille ja monesti lenkillä ainoastaan muutamat pikkupätkät piti mennä hihnassa. Nyt täällä uudessa paikassa on kyllä paljon mestoja irtipitoon, mutta kaikkialle pitää kävellä autoteiden yli tai vilkkaasti liikennöityjä pyöräteitä.



Tässä kuvassa meidän ihanat uudet Satulahuone-rasvanahkaremmit.

Noniin ja sitten kuvia mereltä.





Tilaa riitti. 8) Ilo veti aika reipasta rallia heti ekana kun pääsi remmistä irti.



Tää on aika normaalia, Ilo käy ärsyttämään Pessiä kesken juoksun, ja sitten seuraavat tapahtumat ensue:











Voi että Ilolla on mukavaa kun Pessi könyää perässä!

















Ilo oli ehdottomasti tällä lenkillä kovin kurvailija, vaikka Saanan tytöillä ehkä juokseminen onkin vähän enemmän verissä. Mutta kun siellä oli niiden mielestä niiin kylmä! Ja Savulla oli liian kiire mielistellä Pessiä kaiken aikaa...



Niin ja Hallalla oli kiire möyrytä maassa. Halla on kovin omalaatuinen otus.



Ilo on JÄTTILÄINEN!



Tähän kuvaan ei ole laitettu mitään blurriefektiä, en tiedä mitä mun kamera on tuusannut kun on tähän ja muutamaan muuhunkin kuvaan tullut tollainen enkelimäinen pehmeys... Ehkä se on Ilon aura!





Todellisuudesta suuri osa lenkistä meni Ilon ja Hallan hippasteluhommissa, mulla on vaan aika vähän onnistuneita kuvia niiden leikeistä. Tosiaan, Halla on 40,5 cm korkea, joten siitä voi yrittää vähän arvioida Ilon kokoa. Nyt tänaamuisella kotimittauksella saatiin tasan 40, mutta Ilo kyllä kyyristeli aika tehokkaasti, olihan tuollainen touhu MELKOISEN epäilyttävää!





Ahahahahahhahahahhaha, nauran joka kerta kun näen tuon naaman! :D





Ilo kävi myös haukkaamassa Savua naamasta. Ilo ei oikein arvostanut Savun melko intensiivisiä yrityksiä hoitaa sitä ennen lenkillelähtöä (Saanan kotona), ja Savun ja Ilon välillä ei muutenkaan ollut ihan samanlaista kemiaa kuin Ilon ja Hallan kesken. Vaikka Savu yrittikin kovasti hoitaa ihanaa pentua.







Oli kyllä niin hieno päivä! Kirkasta ja ihanaa.



Ja näillä vaan jatkui tämä...





Tää kuva taisi tulla napatuksi heti alkurallien jälkeen. Ilo ottaa vähän viilennystä.



Ja nuorisojaostolla on kivaa...



Ilolle on kasvanut niiiin hieno turkki. Kun vertaa esimerkiksi tähän, 14.1. otettuun kuvaan...



... niin onhan tuo häntä esimerkiksi aika paljon komeampi nykyjään!


Noniin, siinä tuli kuvat. Minä oon ollut nyt torstaista saakka kipeänä, joten sekä agilitytreenit että tämänpäiväiset rally-tokot jää nyt tältä viikolta väliin. Tänään on jo parempi fiilis, ja perinteiset flunssan loppumisen merkit alkavat olla esillä. Tuomo on ulkoilutellut koiria, minäkin käytin perjantaina pitkän lenkin, kun oli väliaikaisesti parempi fiilis. Ei tosin ehkä olisi kannattanut, koska eilinen menikin sitten huippaillessa ja sen seurauksena sohvalla maaten.

Mulla ei ole vieläkään näyttää oikein kuvia valmiista uudesta kodista, koska, noh, täällä ei ole valmista. Lattialistat puuttuvat, ja makuuhuoneesta on seinä tapetoimatta. Sisustuskin on ihan puolitiessä, ei ole mitään verhoja, tavarat ovat hujanhajan jne. Noh, pikkuhiljaa. :)