Eli me käytiin Tuomon ja koirien kanssa Rovaniemellä Tuomon vanhempien tykönä 24.-26.8., sillä 26. päivä sunnuntaina Napapiirin Elo-show'ssa (ryhmänäyttely) Ilon oli tarkoitus debytoida seurapiirielämässä... :D No, ei todellakaan ollut suuret odotukset Ilon menestyksestä, kun sillä on noi pyöreet korvat ja muutenkin se on vähän "semmonen". Pääsinpäs yllättymään positiivisesti! Tällainen arvostelu saatiin:
""Erinomainen, tyypillinen kokonaisuus. Oikealinjainen pää, hieman pyöristynyt kallo. Hyvä ilme, tyypilliset kulmaukset. Hyvin pieni valkoinen rintamerkki. Hyvä runko. Oikea luustonvahvuus. Hyvä karva. Tyypillinen luonne. Liikkuu hyvin."
Tuomarin mielestä Ilo oli niin erinomainen pakkaus, että palkitsi sen sertifikaatilla. :) Koska Ilo oli ainoa mudi kehäkettuilemassa tuolla, oli se tietenkin myös ROP. Iloa vähän ujostutti siellä kehässä, ja sillä on muutenkin minusta ollut tässä viime aikoina sellaisia mörköikämäisiä oireita. Ilo on menossa kehään vielä kerran tänä vuonna, Jyväskylässä 11.11., joten sitä ennen vain kovasti itsetunnon kohotusta ja harjoittelua. :) Tässä vielä muutama kuva, Tuomon vanhemmat nappasivat:
Ilo joutui mitattavaksi kehässä, tuomari mittasi 42,5 cm ja tuumasi, että: "olisko se noin iso", eli eiköhän se mediksi mene. Peukut pystyssä!
Tässä tosi iloinen omistaja kättelee kehäsihteeriä.
Noniin, sitten palailtiin kotiin näyttelystä, ja Ilon synttärit koittivat heti tiistaina. Synttäreiden kunniaksi huristeltiin agikentälle ja sen jälkeen koirakavereille kylään. Saana Remula nappasi meistä muutaman kuvan. Laitan myös lainaohjattavastani Savusta pari kuvaa. Savu on siis Saanan koira, mutta Saana ei pysty selkänsä takia oikein itse harrastamaan, Savu käy ehkä kerran kuussa siis lähinnä hubaharrastelemassa mun mukana kun meidän käyttämä vuokrahalli on lähellä Saanan kotia.
Ilo tosiaan täytti tuona päivänä kokonaista YKSI VUOTTA, joten nappailtiin siitä muutama fiksu seisotuskuvakin:
Noniin, ja täältä minun Youtube-kanavalta löytyy uusimpana kolme pätkää Ilosta töissä viime viikon perjantailta. Kuten videoilta näkee, Ilolla on alkanut tulla paimennukseen jo vauhtia, ja sillä on minusta tosi hyvin pelisilmää noille tilanteille, huomaa kun joku lammas erkaantuu, osaa nousta tarpeen vaatiessa painamaan lampaita lähemmäs mua jne. Tuossa se muutaman kerran "hieman villiintyy", mutta Sannin mielestä oli silti tosi kiltti lampaille, ettei missään nimessä edes pyrkinyt haukkaamaan. Tottelee myös maahanmenokäskyä tosi hyvin. :)
Nythän me huomenna taas lähdetään Ilon kanssa kahdestaan reissuun, tällä kertaa suunnaksi otetaan Turku ja sieltä Somero. Tiedossa on kasvattajatreffit, eli pääsen näkemään sekä Ilon että Ilon emän kaikki sisarukset. :) Tosi kiva juttu.
