Jos mun toive Ilon yksinolon suhteen on se, että se on rauhassa, hiljaa, ei tuhoa mitään vaarallista/liian arvokasta, ja mun alkuperäinen taktiikkani on lähinnä toiminut päinvastaisesti, niin olisikohan jonkinlainen taktiikanvaihto paikallaan. Eli huominen kaksituntinen yksinolo menee sit koirat koko kämpässä, johdot turvassa korkealla/verkon takana, kahdestaan, sen sijaan että Ilo olisi ollut keittiössä kompostiverkon takana yksin. Ei se nyt mitenkään paniikkiselta vaikuta, mutta vähän ahdistuneelta ja pirun päättäväisesti se on tullut sieltä keittiöstä ulos, totta kai kauhean huudon kera. Hiljaa on sit ollut kun on sieltä päässy, vaikka oiski vielä ollu yksin täällä. Ja koska monsieur Pessin kanssaki elo on sujunut niin paljon paremmin kuin ikinä osasin odottaa, olkoot huominen kokeilevan, ei keittiön, vaan koirankasvatuksen testipäivä.
Typykkä on tänään ollut melkoisen energinen ja entistä kovempi riiviöimään. Meillä kävi myös eka vieras tänään, johon Ilo-ipana suhtautui avoimen ystävällisesti ja perinteiseen pusukonetapaan. Ulkona on syöty vähän ruokaa luoksetulojen yhteydessä ja istumistakin on vähän harjoiteltu. Lisäksi irtipäästämisen alkeet ovat myös olleet listalla.
Yritän tosi kovasti uppia teille yhtä videota, mutta koska Youtube kiukuttelee, laitan sen vasta aamulla. Nyt me mennään koko sakki nukkumaan.
Nuudelipää-Ilon ja Pessinpirulaisen elämää ja treenejä mamman silmälasien lävitse
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti