Niin villi Ilo!!

Oli kyllä ehdottoman oikea ratkaisu jättää ilmoittautumatta tämän viikonlopun kisoihin. Ollaan kahdesti käyty kentällä niin, että minä kävelen ja otan ihan muutamia juoksuaskeleita, ja Ilo on ollut niiiiiiiiiiin villinä. Käy vähän väliä raivoamassa köntykselle.
Mutta keppitreenistä on selvästi ollut hyötyä. Lähti sinne ihan ominpäin viilettämään, vaikka mulla oli ohjaus ihan eri esteille. Se oli tosi-jees ekat kolme kertaa, sen jälkeen alkoi mennä hermo. Ja kymmenennellä kerralla jo ärsytti, kun ei oo korvia eikä silmiä millekään minun ohjauksille ja huudoille. :D Tuli nii monta kertaa vahingossa huudettua se pois kun oli ekaan väliin jo ehtinyt (tai siis siinä vaiheessa yhtäkkiä korvat loksahtivat auki, että emäntä ei ookaan mukana siellä ja taitaakin huudella jotain ihan muuta), että pitää kyllä pitää korjaustreenit ja palkata paljon keppejä.

Pessi on kuulkaas laihtunut! Se painoi yksi päivä jo 6,8 kg! Tällaista ihmettä ei ole tainnut kahteen vuoteen näkyäkään. Kertauksen vuoksi: ennen kastrointia 2,5-vuotiaana Pessi painoi 5,75 kg. Sitten sen paino alkoi siitä hitaasti nousta, kunnes Ranskassa ja sen jälkeen se lihoi yli 7-kiloiseksi. Pahimmillaan se on painanut 7,4 kg. Kesällä 2011 kun juoksin useammankymmentä kilometriä viikossa (Pessi mukana), se laihtui takaisin siedettäviin lukemiin, mutta lihoi mun juoksuinnon loputtua kuin seinään takaisin entisiin maksimipainoihinsa. Vähän ennen Ilon tuloa taloon Pessi joutui laihkarille, ja on sillä siitä asti ollut. Ja tätä ennen paino on alimmillaan käynyt 6,9 kilossa. Kunnes on taas noussut 7,3:een.

Ostin koirille sadetakit ja Pessin sadetakkikuvassa näkyy minusta hyvin, että se on sopusuhtaistunut jossain määrin:

Pahoittelut niin kovin huonolaatuisista kännykkäkuvista.