Toinen juoksu ja näytelmät

Ilo kävi siis Jyväskylän kv-näyttelyssä pyörähtämässä ja hakemassa ERIn. Sillä reissulla tavattiin isotäti-Merri, joka olikin hienosti VSP. Ilo oli taas kehässä seisoessaan ihan maansa myynyt, ravasi kuitenkin ihan sievästi. Tuomaritäti halusi tarkastella koiran pöydällä, minne Ilo yritti oikein oma-aloitteisesti loikata ihan itte. Ei aivan yltänyt, vaan ei se kaukana ollut. Arvostelu kuuluu näin: "Juniornarttu jonka runko vielä kevyt, johtuen iästä. Isohkot korvat, hieman pyöreät, mutta tummat silmät. Ylälinja saisi olla parempi. Parempi liikkeessä kuin seistessä. Karvapeite ei parhaassa kunnossa tänään." Eli äärimmäisen totuudenmukainen arvostelu! Reissu oli siis niin mahtava, päätettiin jo ottaa ensi vuonna heti uusiksi! Meillä oli siis kaverina kaksi schipperkeä ja yksi tiibetinmastiffi omistajan ja kenneltytön kanssa.

Sopivasti juuri näyttelypäivänä sunnuntaina Ilo aloitti sitten juoksemisen. Juoksut olivat jälleen todella helpot, vuotoa kesti ehkä kahdeksisen päivää ja luonne oli taas ihan normaali läpi kiiman. Pessi pyrki siinä jossain tärppien kohdilla vähän panomiehen puuhia, mutta Ilo ei ollut aivan varma niistä hommista.

Koirat ovat shoppailleet itselleen vähän talvivaatteita:





Äärimmäisen hyvälaatuisia kännykkäkuvia. Mutta takit on Pompalta, Pessillä on mitoitukseltaan reilumpi Toppa-versio, Ilolla ihan perus. Haalarit on tehnyt PopDogin Monna mittojen mukaan. Jotkut tossusysteemit pitää vielä kehittää.

Muuten kuuluu ihan hyvää, Ilo on tosi taitava aksakoira ja ehkä vähän tuota katselin jo heti maaliskuulle kisoja... Tänään taas paniikkimittailin tuota hurttaa, ja kun kirjan avulla mittasin (että mitta on varmasti suorassa), niin jäi se aika vajaaksi siitä 43 sentistä. Eli peukut edelleen pystyssä.

Vaihdoinpa blogin ulkoasua oikein synkeäksi!

Meille ei kuulu oikein mitään erikoista. Olen tosi huono kirjoittelemaan viikottaisista treeneistä, joten oikein mitään ei ole tullut raapusteltua. Ilo kävi hakemassa 1-vuotisrokotuksensa. Toissaviikon treeneissä Ilo teki mielettömän näppärästi yhden ohjauskuvion. Pessi voi jälleen pulleasti... Ilon näyttelyt on jo kahden viikon päästä, ja se on edelleen puoliksi kalju. Toista juoksuakaan ei ole vielä kuulunut.
Meidän takapihan aita tosin saatiin just pystyyn ennen ensilumia! Siitä riittääkin sitten iloa pitkäksi aikaa.
Kuvia on tullut vähän napsittua, yritän postailla niitä tässä kunhan ehdin editoida. :) Elossa ollaam, mitään arjesta poikkeavaa vain ei ole tapahtunut.

Hei, jos on kokemuksia Pomppa-takeista, pistäkeepä kommentteihin! Ilolla ei ole mitään sopivaa vaatetta, kun kaikki on niitä pentuaikaisia, ja joku takki sille pitäisi laittaa.

Niin paljon kuulumisia!

Vähän elo-syyskuun vaihteen kuulumisia tänne ja pistetään linkit uusimpiin paimennusvideoihin loppuun.

Eli me käytiin Tuomon ja koirien kanssa Rovaniemellä Tuomon vanhempien tykönä 24.-26.8., sillä 26. päivä sunnuntaina Napapiirin Elo-show'ssa (ryhmänäyttely) Ilon oli tarkoitus debytoida seurapiirielämässä... :D No, ei todellakaan ollut suuret odotukset Ilon menestyksestä, kun sillä on noi pyöreet korvat ja muutenkin se on vähän "semmonen". Pääsinpäs yllättymään positiivisesti! Tällainen arvostelu saatiin:

""Erinomainen, tyypillinen kokonaisuus. Oikealinjainen pää, hieman pyöristynyt kallo. Hyvä ilme, tyypilliset kulmaukset. Hyvin pieni valkoinen rintamerkki. Hyvä runko. Oikea luustonvahvuus. Hyvä karva. Tyypillinen luonne. Liikkuu hyvin."

Tuomarin mielestä Ilo oli niin erinomainen pakkaus, että palkitsi sen sertifikaatilla. :) Koska Ilo oli ainoa mudi kehäkettuilemassa tuolla, oli se tietenkin myös ROP. Iloa vähän ujostutti siellä kehässä, ja sillä on muutenkin minusta ollut tässä viime aikoina sellaisia mörköikämäisiä oireita. Ilo on menossa kehään vielä kerran tänä vuonna, Jyväskylässä 11.11., joten sitä ennen vain kovasti itsetunnon kohotusta ja harjoittelua. :) Tässä vielä muutama kuva, Tuomon vanhemmat nappasivat:





Ilo joutui mitattavaksi kehässä, tuomari mittasi 42,5 cm ja tuumasi, että: "olisko se noin iso", eli eiköhän se mediksi mene. Peukut pystyssä!



Tässä tosi iloinen omistaja kättelee kehäsihteeriä.

Noniin, sitten palailtiin kotiin näyttelystä, ja Ilon synttärit koittivat heti tiistaina. Synttäreiden kunniaksi huristeltiin agikentälle ja sen jälkeen koirakavereille kylään. Saana Remula nappasi meistä muutaman kuvan. Laitan myös lainaohjattavastani Savusta pari kuvaa. Savu on siis Saanan koira, mutta Saana ei pysty selkänsä takia oikein itse harrastamaan, Savu käy ehkä kerran kuussa siis lähinnä hubaharrastelemassa mun mukana kun meidän käyttämä vuokrahalli on lähellä Saanan kotia.

















Ilo tosiaan täytti tuona päivänä kokonaista YKSI VUOTTA, joten nappailtiin siitä muutama fiksu seisotuskuvakin:





Noniin, ja täältä minun Youtube-kanavalta löytyy uusimpana kolme pätkää Ilosta töissä viime viikon perjantailta. Kuten videoilta näkee, Ilolla on alkanut tulla paimennukseen jo vauhtia, ja sillä on minusta tosi hyvin pelisilmää noille tilanteille, huomaa kun joku lammas erkaantuu, osaa nousta tarpeen vaatiessa painamaan lampaita lähemmäs mua jne. Tuossa se muutaman kerran "hieman villiintyy", mutta Sannin mielestä oli silti tosi kiltti lampaille, ettei missään nimessä edes pyrkinyt haukkaamaan. Tottelee myös maahanmenokäskyä tosi hyvin. :)

Nythän me huomenna taas lähdetään Ilon kanssa kahdestaan reissuun, tällä kertaa suunnaksi otetaan Turku ja sieltä Somero. Tiedossa on kasvattajatreffit, eli pääsen näkemään sekä Ilon että Ilon emän kaikki sisarukset. :) Tosi kiva juttu.

Hieraisujuttuja

Viimeksi kun Teemu oli käymässä hieromassa koiria, nappasin potilas Ilosta muutaman kuvan.

Ilohan on kotona jotenkin tosi ujo piimä vieraiden kanssa, tykkäis vaan pötkötellä makkarissa. Aluksi se on aina tosi innoissaan, kun joku tulee, mutta sitten painelee äkkiä päikkäreille. Lisäksi se ei yhtikäs yhtään tykkää, kun tehdään hoitotoimenpiteitä, sovitetaan valjaita, jne., mistään sellaisesta, missä siihin kosketaan ilman sen omaa halua. Joten nämä hierojan käynnit ovat olleet vähän vaikeita Ilolle. Ilo onkin hierottu nyt tuossa takaoven edessä, missä se tykkää muutenkin aika paljon pötkötellä. Pyrkii häntä koipien välissä pakoon, mutta samantien kun Teemu alkaa hieroa, silmät lupsahtaa kiinni ja pää rötkähtää rennoksi. Ei siis sillä tavalla ahdistu käsittelystä.

Ilo oli ihan superkireenä päästä varpaisiin, vissiin nää kesän rempomiset aiheuttaneet tuon, muuta syytä en keksi. Pessi taas oli ensimmäistä kertaa niin, ettei mistään kohtaa puristanut. Teemu tuleekin toivottavasti parin viikon päästä hieromaan Ilon uudestaan, katsotaan sitten mikä tilanne on.

Agilityvideoita ja -asioita

Täällä olisi taas kasa videoita näytettäväksi. Jos nyt ensin kuitenkin kertoisin vähän, missä vaiheessa Ilon esteet ovat...

Hyppyjen kanssa on pidetty korkeintaan minirimoja, yleensä vain 5-10 cm korkeudella maasta. Hakee hyvin hyppyjä, mutta selvästi vielä hahmotusvaikeuksia, jos lähestyminen on suoraan siivekettä kohti (siis niin, että ei näe muuta kuin hypyn suoraan sivusta). Näistä videoiduista treeneistä seuraavissa treenattiin yhtä sellaista ohjauskuviota, missä nimenomaan tuollaista lähestymiskulmaa tuli otettua aika paljon, ja meni imo paremmin kuin videolla. Ilo menee toivottavasti syyskuun aikana ainakin virallisiin (silmä- ja) polvitutkimuksiin, joiden jälkeen voidaan sitten ruveta harjoittelemaan hyppytekniikkaa ja nostamaan rimoja. Aiheellista lienis myös kyynärien ja lonkkien kuvaaminen, mutta pitää katsella rahatilanne, että minkä verran koirasta tutkitaan nyt.

Putket on tosi jees, ja hakee hyvin myös putkenpään, jota ei lähettäessä näe. Putkille tarvitsisi kuitenkin vielä enemmän estehakuisuutta, koska Ilo on niin nopea, ettei mulla ole/tule olemaan aikaa viedä sitä parin metrin päähän putkea joka kerta.

Kepit on ihan alkutekijöissään. Niitä opeteltiin välillä remmissä, mutta nyt sitten olen aloittanut alusta kujalla. Ongelmana on nyt se, että mulla on käytössä vain aurauskeppikepit, jotka antavat niin paljon periksi, että kujaa ei pääse oikein kaventamaan, koska Ilo voi vaan jyrätä kepit matalaksi. Eli jotku harjanvarsikepit tarvis. Antakeepa vinkkejä, miten harjanvarsiin sais kiinnitettyä jonku metallijutun, jolla ne voi tunkea maahan!

Kontaktien kanssa ollaan puomin osalta jo melko hyvässä mallissa, A:n alastulo on ihan jees, mutta nyt sille on tullu ilmeisesti sellainen käsitys, että koko esteen suorittaessa monesti epäonnistuu -> ei saa palkkaa, joten kannattaa mieluummin yrittää päästä tekemään pelkkä alastulo. Eli nyt kauheeta hetsausta ylösmenolle. Keinu on iiiihan alkutekijöissään, koska sitä ei oo ollu meidän hallilla nyt hetkeen (on lainassa toisella kentällä).

Noniin. Pistetääs sitte ainaki yks video:

Pyykkipäivä

Ilo joutui eilen ekaa kertaa elämässään shampoopesuun. Oli sotkeutunut sadelenkillä muutenkin jo niin kovasti, että ois pitäny yltäpäältä joka tapauksessa suihkuttaa, ja kun viikonloppuna yksi kaveri väitti että siitä tulee käsi likaiseksi kun silittää, niin päätin sitten pestä. Ilohan on ilmoitettu Rovaniemelle Napapiirin Elo-show'hun 26.8., joten ihan likaista koiraa en viitti sinne viedä... Toisaalta, toivotaan että kiharat ehtii palautua kolmessa viikossa.

No joo, joka tapauksessa, Tuomo näppäili meistä muutaman kuvan suihkusta. Ilo suhtautui yllättävän tyynesti suihkuhommaan. Ei se siitä ollenkaan tykännyt, mutta ei paennut eikä pistänyt hanttiin. Pyyhkeillä kuivaaminenkin oli ihan ok eikä siinäkään tarvinnut hötkyillä. Kylppäristä päästämisen jälkeen kävi toki vetämässä ihan järkyt suihkuhepulit, mutta ihanaahan se vaan on. <3

Viimein - Pessin luonnetesti ja muita kuulumisia

Noniin, postataanpas viimeinkin nämä Pessin luonnetestivideot. Yhteispisteiksi tuli +95 p., eli melko tavalla alle keskimääräisen schipperken tuloksen. Rohkeus toimia oli Pessin testisuorituksessa surin puute.








Noniin, mitäs kaikkea tässä on sitten reilussa kuukaudessa tapahtunut? Ainakaan minä ja Pessi ei olla vieläkääääääääään käyty korkkaamassa virallisia agikisoja. Eikä olla yksissäkään epiksissäkään käyty. Aina löytyy joku tekosyy. Tämä on niiiin typerää. Sitten me ollaan käyty Inkoossa mudileirillä, sieltä on muutama videokin näytille ja aion sieltä kirjoittaa treeneistä vähän paremman tekstin vielä. Jyväskylässä käytiin sitten koko perheen (eli minä ja Tuomo sekä koirat) voimin Tuomon sisarusten luona kyläilemässä. Jyväskylä oli oikein mukava paikka!

Ilo on käynyt nyt toiseenkin kertaan paimentamassa ja meininki oli melko eri, täysin positiivisella tavalla! Ilo on ihanan rohkea tytski. Toivomuksena olisi päästä ainakin kerran vielä tälle kesälle. Tehtiin kahdesti ulkona ja kerran sitten tallin sisällä vähän tallitöitä. Ulkona harjoiteltiin lähinnä minun lampaiden kanssa liikkumista, kävelin lampaiden kanssa aitoja pitkin, Sanni tuli Ilon kanssa perässä (Ilo oli vielä remmissä kun se siitä Sannin avusta sai selvästi itseluottamusta) ja aina välillä sitten vaihdettiin suuntaa, eli minä sain opetella sauvan käyttöä. Toisella kerralla Ilo oli vähän aikaa irtikin, mutta yritti koko ajan hakeutua ihan minun tykö, joten me varmaan harjoitellaan remmissä niin kauan, että Ilon mielestä on ihan OK olla kauempana musta. Kyllä se irtikin hyvin niitä lampaita sitten handlasi, mutta se oli mulle vaikeampaa ja en halunnut Iloa liikaa kepillä ahdistella. Sisällä tehtiin karsinasta toiseen kuljettamista, ja siinäpä Ilo olikin taitava! Ei pelottanut yhtään suikahtaa pienestä välistä sinne lampaiden taakse. :) Se saa myös lampaat hienosti liikkumaan, ulkonakin yksi mustavalkoinen meinasi aina jäädä muista jälkeen jäkittämään, mutta Ilo teki hienon puolelta toiselle hypyn sen takana, ja joka kerta lampas lähtikin sitten hienosti liikkeelle.

Sunnuntaina käytiin katsomassa yleisurheilun Kalottiottelua Raatin kentällä, missä molemmat koirat saivat harjoitella starttipistoolin kuuntelua. Pessille laukaukset olivat tottakai kova paikka, siltä peitin korvatkin aina kun olin tarpeeksi nopea, mutta joka laukauksen jälkeen palautui nopeammin normaaliksi. Ilo ei tuumannut laukauksista mitään, hyvä niin. :)

Tulevana viikonloppuna onkin Qstock, ja koirat menevät ystävälleni Tanjalle oikein YÖKYLÄÄN. Ilo ei ole tainnut olla aikaisemmin missään yökylässä ilman minua, mutta luotan kyllä, että hoitolointi menee hyvin. Tanja onkin Pessin vakkarihoitajia, joten sille kuvio on tuttu. :)