Käytiin Terhin ja Viivi-wss:n kanssa tänään omatoimitreenillä. Viivi on medi1-luokan mainio spaanieli. Ohjelmassa oli keinua, keppejä ja leikkiä. Pessi pääsi taas näyttämään, miten hieno ja rohkea poika siitä on tullut näin vanhemmiten, ja teki muutaman oikein hienon keinun.
Ilon kanssa on ollut ongelmana keinulla, ettei se tule kunnolla päähän asti, vaan alkaa puolivälin jälkeen painaa ensin pään maahan ja sitten vasta hipsii kontaktille. Tämä on minusta turhaa ajanhukkaa, ja haluan, että Ilo suorittaa keinun nopeammin ja varmemmin. Tätä on työstetty valmiiksi niin, että minä oon jättänyt keinun alastulon jälkeen maahan targetille palkan, vienyt Ilon odottamaan muutaman metrin päähän keinusta ja mennyt itse pitämään alastuloa ylhäällä. Keinusta olen laskenut irti vasta kun Ilo on haluamallani kohdalla, eli etutassut noin puolivälissä kontaktialuetta. Ilollehan on keinu lähdetty opettamaan niin, että se on itse saanut paukuttaa keinua alas, ja selvästi tietää hyvin, että se on sen tekemisestä kiinni, mitä tapahtuu. Tällä harjoituksella, että pidän keinusta kiinni, kunnes Ilo on haluamallani kohdalla, olen halunnut istuttaa semmoisen ajatuksen muudelin päähän, että Ilo saa keinun laskemaan vasta, kun se on tullut keinun päähän. Tätä tehtiin tänään ekaa kertaa apparilla: Terhi piti keinua ja minä ohjasin normaalisti viereltä. Ja vautsivau! Huomasi, että ollaan treenattu. Ilo ei jäänyt kertaakaan puolivälin paikkeille kökkimään, vaan tuli reippaasti oikeaan kohtaan. Lopuksi kokeiltiin kerran ilman, että Terhi kannatteli keinua, ja Ilo ehti hyvin päähän, ennen kuin keinu alkoi oikeastaan edes kiikata.
Välissä leikittiin ja juostiin lelulle Ilon kanssa kilpaa. Se leikkii minun kanssa jo aika hienosti, kun leikitään "muuten vaan". Palkaksi se ei oikein tuota leikkiä ottais.
Kepeillä tehtiin kuudella kepillä ihan muutama toisto kaukaa lähetyksiä. Suoraan lähetykset oli tottakai tosi helppoja. Sitten tein avo- ja umpikulmat 90 asteesta ja etäisyyttä oli ehkäpä 8-10 metriä. Ekalle avokulmalle ei meinannut löytää, vastakädellä näyttämällä löytyikin sitten heti. Sitten taas umpikulman puolelta etäisyyttä oli sen verran runsaasti, että meinasi tulla uskonpuute mennessä, kääntyi vilkaisemaan mua ja vaati näin uusintakäskytystä. Sitten löytyikin hienosti. Pessikin sai tehdä muutamat kepit, silloin muutama viikko sitten se teki tosi hienot ja nopeat 6 keppiä, nyt ei meinannut oikein muistua mieleen, että miltä puolelta pitikään aloittaa.
Mahtava oli käydä lämmittely- ja jäähdyttelylenkeillä, kun oli kunnon hankikanto frisbeegolf-kentillä. Viivi ja Ilo innostuivat vähän hippasillekin. :) Pessi ärjyi vähän tavan vuoksi, mutta äänensävystä kuuli, ettei ollut tosissaan vihanen, vaan olisi halunnut mukaan leikkiin. Ihan vielä ei pappa moista kuitenkaan tohtinut.
---
Pitää nyt vielä mainita, että käytiin 1h45min remmilenkkeilemässäkin vielä Heidin ja mittelspitz Joonan kanssa. Hirveä rapakeli, tuntui, ettei Pessistä irtoa lenkin jälkeen hiekka MILLÄÄN. Suihkuttelin ja huljutin, vaan silti sinne jäi. Sillä on mennyt tuo karva niin pehmeäksi ja pohjavillaa on turhan paljon, tosi ikävästi oikein imaisee hiekan iholle asti.
Nuudelipää-Ilon ja Pessinpirulaisen elämää ja treenejä mamman silmälasien lävitse
keskiviikko 18. maaliskuuta 2015
tiistai 17. maaliskuuta 2015
Treenit 9. & 16.3. OKK
Ei oo totta, jätinkö kirjoittamatta viime treeneistä?! Voi kökkö. No ei se mitään, pistetään samaan syssyyn, kun tämän päivän liitelyt oli ilman kouluttajaa.
9.3.
Jälleen ulkomuistista piirretty, eikä todellakaan vastaa välttämättä 1:1 todellisuutta.
Tehtiin ensin 1-9. Aloitin tekemällä pakkovalssin kakkoshypyn vasemman siivekkeen taakse. Päädyin kokeilemaan myös oikean siivekkeen ympäri niistopersjättöä, mutta arvatenkin tuo pakkovalssi toimi paremmin. Nuo pakkovalssitkin ovat kyllä olleet tosi nihkeitä väliin, mutta tuolla kertaa tuntui, että nyt mennään eikä meinata; Ilo tuli hyvää kyytiä kiertoon ja pääsin kohtuullisen nopeasti jatkamaan ite eteenpäin (nihkeilyn aikana siis saattoi jättää suorituksen kesken, jos en pidellyt sitä tassusta ponnistukseen asti), jopa niin kovaa, että ekalla kerralla yllätin itseni persjättämällä 3-putken jälkeen ja sitten olinkin jatkoa ajatellen ihan hukassa. :D Toisella yrityksellä sentään suunnitelman mukaan poispäinkäännöllä koiran linja A:lle. Useamman kerran hyvä kuin huono linja, huonot johtuivat selvästi surullisesta ajoituksesta. Välistävedot aika nahkeat, harjoituksen puutetta... Takaisinpäin tullessa 8-hypylle ihan "agilityn tuntua", hyvä rytmitys itellä pari kertaa, ja esteen merkkaaminen riitti siihen, että koira myös suoritti, eikä yrittänyt jättää hyppäämättä. Toinen pätkä aloitettiin 9-hypyltä, tosin otettiin putkesta vauhtia. A:n jälkeen puolenvaihto persjätöllä, tässä tuli kyllä jätettyä koira vähän oman onnensa nojaan (en muista oliko tuo seuraava hyppy noin selvästi tuossa) sekä kontaktille että seuraavalle hypylle, kun oli todellisuudessa ihan pirun kiire nurkan numero 13 takaakierrolle. Sieltä baanatus keinulle ja keinun jälkeen poispäinkäännöllä hypyn kautta kepeille. Superiso rapsutus Ilolle huippuhienoista kepeistä. :)
Oli hyvät treenit, ja jälleen hyvä tekemisen meininki. Tälleen kun jatketaan, niin oon tyytyväinen.
16.3.
Itsenäiset treenit. Tehtiin Ilpon kanssa yksittäisiä esteitä - keppejä, rengasta ja puomia, kaikki etupalkalla. Kepeillä avokulman kanssa haparointia, mutta lähti sekin sitten sujumaan. Puomilla oli myös putki-puomi-erotteluelementtiä mukana, mut se oli helppo, kun palkka oli puomin päässä. Pari TOSI hienoa itsenäistä ja vauhdikasta puomia hienolla stopilla! Ylpee! Renkaalla Ilolla oli hyvä meininki, kun tiesi mitä pitää tehä ja sai vaan painella palkalle. Leikittiin kovasti minun hihalla ja Ilolla tuntui olevan hauskaa.
Välissä aina Pessikin pääsi tekemään. Pessi treenaili keinua (vau, Pessin keinuiksi meni hyvin! On sekin kyllä mainio pikku piski), keppejä ja pari kertaa otettiin puomikin. On se vaan niin hassu tyyppi. :) Sillä on selvästi hyvä motivaatio, kun Ilo treenaa ja Pessi joutuu katsomaan. Ja A on edelleen paras este.
---
Pessin rokotukset muuten menevät vanhaksi, pitää ne uusia, ja ajattelin samaan yhteyteen jotain senioritarkastuksen tynkää. Onko kukaan käyttänyt koiraansa moisella? Mitä sisältyi ja mitä maksoi?
9.3.
Jälleen ulkomuistista piirretty, eikä todellakaan vastaa välttämättä 1:1 todellisuutta.
Tehtiin ensin 1-9. Aloitin tekemällä pakkovalssin kakkoshypyn vasemman siivekkeen taakse. Päädyin kokeilemaan myös oikean siivekkeen ympäri niistopersjättöä, mutta arvatenkin tuo pakkovalssi toimi paremmin. Nuo pakkovalssitkin ovat kyllä olleet tosi nihkeitä väliin, mutta tuolla kertaa tuntui, että nyt mennään eikä meinata; Ilo tuli hyvää kyytiä kiertoon ja pääsin kohtuullisen nopeasti jatkamaan ite eteenpäin (nihkeilyn aikana siis saattoi jättää suorituksen kesken, jos en pidellyt sitä tassusta ponnistukseen asti), jopa niin kovaa, että ekalla kerralla yllätin itseni persjättämällä 3-putken jälkeen ja sitten olinkin jatkoa ajatellen ihan hukassa. :D Toisella yrityksellä sentään suunnitelman mukaan poispäinkäännöllä koiran linja A:lle. Useamman kerran hyvä kuin huono linja, huonot johtuivat selvästi surullisesta ajoituksesta. Välistävedot aika nahkeat, harjoituksen puutetta... Takaisinpäin tullessa 8-hypylle ihan "agilityn tuntua", hyvä rytmitys itellä pari kertaa, ja esteen merkkaaminen riitti siihen, että koira myös suoritti, eikä yrittänyt jättää hyppäämättä. Toinen pätkä aloitettiin 9-hypyltä, tosin otettiin putkesta vauhtia. A:n jälkeen puolenvaihto persjätöllä, tässä tuli kyllä jätettyä koira vähän oman onnensa nojaan (en muista oliko tuo seuraava hyppy noin selvästi tuossa) sekä kontaktille että seuraavalle hypylle, kun oli todellisuudessa ihan pirun kiire nurkan numero 13 takaakierrolle. Sieltä baanatus keinulle ja keinun jälkeen poispäinkäännöllä hypyn kautta kepeille. Superiso rapsutus Ilolle huippuhienoista kepeistä. :)
Oli hyvät treenit, ja jälleen hyvä tekemisen meininki. Tälleen kun jatketaan, niin oon tyytyväinen.
16.3.
Itsenäiset treenit. Tehtiin Ilpon kanssa yksittäisiä esteitä - keppejä, rengasta ja puomia, kaikki etupalkalla. Kepeillä avokulman kanssa haparointia, mutta lähti sekin sitten sujumaan. Puomilla oli myös putki-puomi-erotteluelementtiä mukana, mut se oli helppo, kun palkka oli puomin päässä. Pari TOSI hienoa itsenäistä ja vauhdikasta puomia hienolla stopilla! Ylpee! Renkaalla Ilolla oli hyvä meininki, kun tiesi mitä pitää tehä ja sai vaan painella palkalle. Leikittiin kovasti minun hihalla ja Ilolla tuntui olevan hauskaa.
Välissä aina Pessikin pääsi tekemään. Pessi treenaili keinua (vau, Pessin keinuiksi meni hyvin! On sekin kyllä mainio pikku piski), keppejä ja pari kertaa otettiin puomikin. On se vaan niin hassu tyyppi. :) Sillä on selvästi hyvä motivaatio, kun Ilo treenaa ja Pessi joutuu katsomaan. Ja A on edelleen paras este.
---
Pessin rokotukset muuten menevät vanhaksi, pitää ne uusia, ja ajattelin samaan yhteyteen jotain senioritarkastuksen tynkää. Onko kukaan käyttänyt koiraansa moisella? Mitä sisältyi ja mitä maksoi?
maanantai 2. maaliskuuta 2015
Treenit 2.3. OKK
Tänään oli OKK:n treenit tavalliseen tapaan. Mulla on aina ennen omia treenejä ryhmän vetäminen, jolloinka melkein puolet omista treeneistä menee koiran lämmittämiseen, enkä näe kaikkien ryhmäläisten suorituksia. Meidän kouluttaja Tiina Sauvola ei päässyt, tuuraamassa oli Hanna Partanen. :) Ideana oli, että radalla virheen tapahtuessa piti palata takaisin lähtöruutuun. Kaikki viisi päästiin jo ekalla kierroksella lopulta maaliin, hiphei! Ensin oli 5 min aikaa, lopuksi 3. Tässä summittainen ratapiirros, ei varmastikaan vastaa 1:1 todellisuutta.
Pakko sanoa, että oli ihan tosi hyvät treenit. Alkuun 3-4 olisin ottanut viskillä, mutta ei jääty jankkaamaan kun Ilo itsepintaisesti tuijotti puomia ja pyrki sinne mun sijoittumista lainkaan noteeraamatta. Tehtiin viime ke omatoimitreeneissä itsenäistä puomia, liekö sieltä jäänyt päälle. Tulin sitten kakkosen taakse aloittamaan vastakädellä, ja saatiin kyllä silleenkin pari kertaa ihan hyvä tiukka käännös kolmoselle, mutta tiedän, että viskillä se olisi toiminut niiin paljon paremmin.
Keppikulma oli haastava, mutta Ilo haki joka kerta oikein. Ohjasin keppien oikealta puolella ja käännökseen tiukasti puolivalssi. Kahdella kerralla ainakin empi ennen hyppyä, huomaa, ettei tällaisia juttuja ole tehty ihan oikeasti Aikoihin. Hyppyjen kanssa hirveä suoritusluvan kysely, näin oli viime kisoissakin, kun itellä ei vaan osu ajoitukset ym. nappiin, kun ei ole treenattu. Yhden kerran kuitenkin sujui mielestäni todella hyvin. Keppien päässä persjättö. Kepit taisivat tulla suurimman osan ajasta melko hitaasti, mutta yhden kerran muistan, että tuli vauhdilla eikä tarvinnut persjätön jälkeen odotella koiraa.
12-putken jälkeen tulin keppien vasemmalle puolelle heittämään koiran kepeistä ohi 13-hypylle ja sokkoleikkasin tuohonkin väliin ennen rengasta. Ilo tuli niin hissuksiin, että kiirettä ei tainnut tulla. Ajautui itekseen hyvin 15-hypyn taakse, sen jälkeen kokeilin kummatkin valssin ja persjätön. Persjättö selvästi paremman tuntuinen, mutta jalat lähtee silti vaistomaisesti valssiin noissa tilanteissa. Leikkauksen sai hyvin valmiiksikin ainakin yhdellä kertaa niin, että sai hyvän linjan keinulle ilman turhia kiemurteluja. Keinulta lähetys hypylle ja kaukana esteestä vastakäännös tuntui parhaalta, kuntokin oli jo niin lopussa kun viimein päästiin tänne, etten olis varmasti saanut ajoitusta nappiin jos oisin saatellu hypylle.
Erityisesti kolmoshypyn käännöksellä ja kuutoshypyllä pari kertaa oli itellä jo ihan kunnon tekemisen meininki, toistoja tuli tosi paljon ja välillä piti hinkata, mutta Ilolla pysyi hyvin puhti päällä. Hyvä tsemppi. Minusta säännöllisesti kaks kertaa viikossa treenaaminen on vaikuttanut Iloon positiivisesti. Tällä kertaa palkkasin kaiken namilla, mutta on pääsääntöisesti ainakin jonkin aikaa leikkinyt mun kanssa nyt treeneissäkin hyvin. Revittiin me hihaa kuitenkin. :)
Sen verran piti vielä siviilielämän puolelle mennä, että ajattelin kertoa vähän meidän muuttuneesta elosta. Mehän ollaan siis koirien kanssa nykyään ihan kolmistaan. Vuosi sitten erottiin Tuomon kanssa ja toukokuusta asti ollaan eletty taas kerrostaloelämää piskien kanssa. Tosi paljon jännitti, miten sopeutuvat, mutta mun tietääkseni eivät täällä päivisin ole haukkuneet. Ilo on maailman helpoin kotona, kunhan se on hyvin liikutettu ja aktivoitu. Pessi vaatii ihan hirveästi huomiota, mutta semmoinenhan se on ollut aina. Tuomo on paljon koirien elämässä onneksi vielä mukana. :)
Pakko sanoa, että oli ihan tosi hyvät treenit. Alkuun 3-4 olisin ottanut viskillä, mutta ei jääty jankkaamaan kun Ilo itsepintaisesti tuijotti puomia ja pyrki sinne mun sijoittumista lainkaan noteeraamatta. Tehtiin viime ke omatoimitreeneissä itsenäistä puomia, liekö sieltä jäänyt päälle. Tulin sitten kakkosen taakse aloittamaan vastakädellä, ja saatiin kyllä silleenkin pari kertaa ihan hyvä tiukka käännös kolmoselle, mutta tiedän, että viskillä se olisi toiminut niiin paljon paremmin.
Keppikulma oli haastava, mutta Ilo haki joka kerta oikein. Ohjasin keppien oikealta puolella ja käännökseen tiukasti puolivalssi. Kahdella kerralla ainakin empi ennen hyppyä, huomaa, ettei tällaisia juttuja ole tehty ihan oikeasti Aikoihin. Hyppyjen kanssa hirveä suoritusluvan kysely, näin oli viime kisoissakin, kun itellä ei vaan osu ajoitukset ym. nappiin, kun ei ole treenattu. Yhden kerran kuitenkin sujui mielestäni todella hyvin. Keppien päässä persjättö. Kepit taisivat tulla suurimman osan ajasta melko hitaasti, mutta yhden kerran muistan, että tuli vauhdilla eikä tarvinnut persjätön jälkeen odotella koiraa.
12-putken jälkeen tulin keppien vasemmalle puolelle heittämään koiran kepeistä ohi 13-hypylle ja sokkoleikkasin tuohonkin väliin ennen rengasta. Ilo tuli niin hissuksiin, että kiirettä ei tainnut tulla. Ajautui itekseen hyvin 15-hypyn taakse, sen jälkeen kokeilin kummatkin valssin ja persjätön. Persjättö selvästi paremman tuntuinen, mutta jalat lähtee silti vaistomaisesti valssiin noissa tilanteissa. Leikkauksen sai hyvin valmiiksikin ainakin yhdellä kertaa niin, että sai hyvän linjan keinulle ilman turhia kiemurteluja. Keinulta lähetys hypylle ja kaukana esteestä vastakäännös tuntui parhaalta, kuntokin oli jo niin lopussa kun viimein päästiin tänne, etten olis varmasti saanut ajoitusta nappiin jos oisin saatellu hypylle.
Erityisesti kolmoshypyn käännöksellä ja kuutoshypyllä pari kertaa oli itellä jo ihan kunnon tekemisen meininki, toistoja tuli tosi paljon ja välillä piti hinkata, mutta Ilolla pysyi hyvin puhti päällä. Hyvä tsemppi. Minusta säännöllisesti kaks kertaa viikossa treenaaminen on vaikuttanut Iloon positiivisesti. Tällä kertaa palkkasin kaiken namilla, mutta on pääsääntöisesti ainakin jonkin aikaa leikkinyt mun kanssa nyt treeneissäkin hyvin. Revittiin me hihaa kuitenkin. :)
Sen verran piti vielä siviilielämän puolelle mennä, että ajattelin kertoa vähän meidän muuttuneesta elosta. Mehän ollaan siis koirien kanssa nykyään ihan kolmistaan. Vuosi sitten erottiin Tuomon kanssa ja toukokuusta asti ollaan eletty taas kerrostaloelämää piskien kanssa. Tosi paljon jännitti, miten sopeutuvat, mutta mun tietääkseni eivät täällä päivisin ole haukkuneet. Ilo on maailman helpoin kotona, kunhan se on hyvin liikutettu ja aktivoitu. Pessi vaatii ihan hirveästi huomiota, mutta semmoinenhan se on ollut aina. Tuomo on paljon koirien elämässä onneksi vielä mukana. :)
maanantai 23. helmikuuta 2015
Elossa taas
Heipodei, ajattelin ilmoittaa, että yritän päivitellä blogia jatkossa vähän useammin kuin kerran vuoteen.
Meillä on Ilpon kanssa nollat kasassa SM-karkeloihin tätä nykyä, ja vuosi sitten maaliskuussa saatiin yksi agiserti. Siinä isoimmat saavutukset. :) Palkintopallilla ollaan käyty kerran tuon sertin jälkeen, vaikka nollia onkin tullut... Eli vauhdissa on meillä puutteita tällä hetkellä. Iso syy syksyn ja alkutalven osalta on varmasti ollut se, että koira on ollut minun tajuamatta kipeä selästään ja takareisistään, lihakset ihan jumissa. Mitään luustovikaa ei paikannettu ainakaan fyssarin käsittelyssä, ja nyt on koira hierottu 4 kertaa viimeisen kuuden viikon aikana. Meidän fyssarina toimii FysiOtuksen Saara, joka on hyvin saanut Iloa vertymään. Jumit on kuitenkin selvästi olleet jo pidemmän aikaa, kun tiukassa olevia triggeripisteitä löytyy vieläkin. Yritetään niitä pehmitellä nyt myös laserin avulla. Lisäksi minä oon venytellyt Iloa vähintään muutaman kerran viikossa.
Kisoihin mennään seuraavan kerran sitten ulkokaudella, otetaan nyt treenin kannalta seuraavat pari kuukautta. Me käydään edelleen OKK:lla ohjatuissa treeneissä ja kerran viikkoon pyrin käymään omatoimitreenaamassa. Pitäisi myös ryhdistäytyä ja ostella tuonne Activelle irtotunteja, kun niitä Facebookissa kaupataan. Oma ohjaustatsi on ihan hukassa, kun oikeastaan koko talvi on tehty vain irtoamis- ja vauhtirallitreenejä, kun ajateltiin, että Ilolta on vaan into kateissa. Nyt oon sitten ite ihan hukassa radalla eikä pelata kovin hyvin ohjauksissa yhteen. Nyt on mennyt pari kolme viime viikkoa jo treeneissä "oman koiran" kanssa, kun huomaa, ettei enää satu aksaaminen nuudelin niin kovasti. Ja leikittykin on yhdessä pitkästä aikaa.
Pessi saavutti seniori-iän ja täytti 8 vuotta muutama viikko takaperin. Kovasti se kasvattaa valkoista karvaa joka paikkaan. Se on kuitenkin pysynyt nyt ihan ok-hoikassa kunnossa, eikä siitä minusta harmaantumista lukuunottamatta huomaa, että se olisi tulossa vanhaksi.
Meillä on Ilpon kanssa nollat kasassa SM-karkeloihin tätä nykyä, ja vuosi sitten maaliskuussa saatiin yksi agiserti. Siinä isoimmat saavutukset. :) Palkintopallilla ollaan käyty kerran tuon sertin jälkeen, vaikka nollia onkin tullut... Eli vauhdissa on meillä puutteita tällä hetkellä. Iso syy syksyn ja alkutalven osalta on varmasti ollut se, että koira on ollut minun tajuamatta kipeä selästään ja takareisistään, lihakset ihan jumissa. Mitään luustovikaa ei paikannettu ainakaan fyssarin käsittelyssä, ja nyt on koira hierottu 4 kertaa viimeisen kuuden viikon aikana. Meidän fyssarina toimii FysiOtuksen Saara, joka on hyvin saanut Iloa vertymään. Jumit on kuitenkin selvästi olleet jo pidemmän aikaa, kun tiukassa olevia triggeripisteitä löytyy vieläkin. Yritetään niitä pehmitellä nyt myös laserin avulla. Lisäksi minä oon venytellyt Iloa vähintään muutaman kerran viikossa.
Kisoihin mennään seuraavan kerran sitten ulkokaudella, otetaan nyt treenin kannalta seuraavat pari kuukautta. Me käydään edelleen OKK:lla ohjatuissa treeneissä ja kerran viikkoon pyrin käymään omatoimitreenaamassa. Pitäisi myös ryhdistäytyä ja ostella tuonne Activelle irtotunteja, kun niitä Facebookissa kaupataan. Oma ohjaustatsi on ihan hukassa, kun oikeastaan koko talvi on tehty vain irtoamis- ja vauhtirallitreenejä, kun ajateltiin, että Ilolta on vaan into kateissa. Nyt oon sitten ite ihan hukassa radalla eikä pelata kovin hyvin ohjauksissa yhteen. Nyt on mennyt pari kolme viime viikkoa jo treeneissä "oman koiran" kanssa, kun huomaa, ettei enää satu aksaaminen nuudelin niin kovasti. Ja leikittykin on yhdessä pitkästä aikaa.
Pessi saavutti seniori-iän ja täytti 8 vuotta muutama viikko takaperin. Kovasti se kasvattaa valkoista karvaa joka paikkaan. Se on kuitenkin pysynyt nyt ihan ok-hoikassa kunnossa, eikä siitä minusta harmaantumista lukuunottamatta huomaa, että se olisi tulossa vanhaksi.
torstai 12. joulukuuta 2013
Ai kamala
Voi hyvänen aika miten on kauan vierähtänyt edellisestä postauksesta.
Nytkään en ehdi kirjoittaa, kerron vain nopeasti viimeisimmät kuulumiset:
Siinä koirarintamalta tärkeimmät... Treenit ovat kaikenkaikkiaan sujuneet niin kivasti viimeaikoina, että tekis mieli osallistua helmikuun kisoihin. :P
Palataan paremmalla ajalla ennen joulua, Kataisen koulutuksesta olis videoita jotka haluaisin jakaa. Ilosta ei olla valiokuvia saatu vielä surkeiden kelien takia otettua, mutta jospa sekin joskus.
Nytkään en ehdi kirjoittaa, kerron vain nopeasti viimeisimmät kuulumiset:
- Ilo on nykyään FI MVA, valioituminen tapahtui Jyväskylän KV-näyttelyssä, tuomarina Paavo Mattila
- Käytiin KAS:n järjestämässä Harri Kataisen agilitykoulutuksessa (2pv, yht. 4h viiden koirakon ryhmissä), ja tykkäsin tosi kovasti
Siinä koirarintamalta tärkeimmät... Treenit ovat kaikenkaikkiaan sujuneet niin kivasti viimeaikoina, että tekis mieli osallistua helmikuun kisoihin. :P
Palataan paremmalla ajalla ennen joulua, Kataisen koulutuksesta olis videoita jotka haluaisin jakaa. Ilosta ei olla valiokuvia saatu vielä surkeiden kelien takia otettua, mutta jospa sekin joskus.
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
Kisatauolla elikä mitä?
Kuten edelliseen postaukseen kirjoitin, me jäätiin Ilon kanssa OKK:n kisojen (2 hyllyä) jälkeen niistä puuhista tauolle. Syynä oli ennenkaikkea se, että minä kaipasin jo vähän lomaa kovasti kuluttavista kisa-ajatuksista - kisoja kun kerran jännitän kovasti, niin ilmoittautuminen ja ilmoittautumisen pähkiminen jo väsyttävät kovasti, saati sitten se aika ilmon ja itse kisapäivän välillä.
Lisäksi mun omat taitoni eivät vielä ole sillä tasolla, että menestyminen kolmosissa olisi mahdollista myös siinä tapauksessa, että kilpakumppaneilla menee nappiin. Ja niin kova on minun kilpailuvietti, että en näe järkeä käydä skabailemassa "ihan muuten vaan". Tosin tähän liittyen on pieni sana sanottavana vielä tekstissä.
Tähän kohtaan liittyy oleellisesti kaksi juttua: keppien avokulmat ja oikein vaikeat umpikulmat sekä tiukat hypyt.
Kolmantena syynä on se, että halu tehdä luvia on mennyt halun pitää Ilon kontaktit täydellisinä edelle, ja nyt on kyllä tuhoa sillä saralla tehty. Kuinka pöljä pitää olla, että ennen kisaamisen aloittamista VANNOTTAA itselleen, että kontaktit pidetään kasassa, ja silti rikkoo ne? No, tehtyä ei saa tekemättömäksi ja nyt pitää korjata vahingot. Eli senkään takia ei ole kisoihin hetkeen asiaa. Plus näissä kahdessa viimeisimmässä kisassa Ilo vähän possutteli lähdöissä, etenkin tuolla OKK:lla. Joten siihenkin joku roti ensin.
Mutta ei hätää! Suunnitelmat on jo luotu!
Keppien kanssa on otettu vasta yksi sessio takapihalla. :| En ikinä muista ennen kuin yö on jo laskeutunut teletappimaahan. Kontaktien kanssa huomaan sellaisen ongelman muutaman harjoittelukerran jälkeen, että liian hitaassa vauhdissa en saa ongelmaa näkyviin, ja sen jälkeen kun Ilo on kerran pari hairahtanut kontaktilta kiusauksen edessä, se ei mene samaan lankaan enää. Eli aion nyt tulevana maanantaina ohjatuissa treeneissä kokeilla, että en juokse täysiä kontaktin ohi vaan yritän avustaa sitä omalla vauhdilla vähän pysähtymään, ja jos ei onnistu niin vien suoraan pois kentältä hetkeksi. Koska nyt vaikuttais vähän siltä, että Ilo-Petters on aatostanut, että ei haittaa jos kiihkomielisyyksissä ekalla kerralla kokeilee, saisko olla pysähtymättä, kun heti perään saa uuden yrityksen. Jos sais katkaistua tuon kierteen. Lukijat: jos on vinkkejä tähän, niin pistäkää heitellen kommenttiboksin puolelle.
Tiukkojen hyppyjen kanssa ollaan nyt hyvin vahvasti tuossa vahvista, vahvista, vahvista -kohdassa. Ja siinä varmaan tullaan jankkaamaankin pitkän pitkään.
Meillä onpi nyt tosiaan alkanut OKK:lla talvikausi, mikä tietää uutta treeniaikaa ja uusia kouluttajia. Meidän ryhmä talven ajan on aikas kovatasoinen, mikä tietenkin jännittää, mutta myös kannustaa kehittymään. Kouluttajia on kaks, jotka ilmeisesti vuorokerroin pitävät. Yksi kerta on ollut, ja ainakin tää toinen kouluttaja oli minun mieleeni. Ensi maanantaina nähdään sitten toinen.
Sitten siihen voitonhalujuttuun pieni sananen. Nyt tässä kisatauon aikana olisi varmaan hyvä hetki tutkiskella omaa kisakäytöstään ja kisatavoitteitaan. Sain seurakaverilta lainaksi tämän kirjan, ja se apustuksenani aion nyt henkisesti valmentautua ensi kevättä varten. :)
---
Pessi se vaan laihtuu laihtumistaan. En tiedä missä vaiheessa pitäis huolestua, mutta se painaa nykyjään enää 6,5 kg. Kellään kokemusta tästä hommasta? Se on minusta nyt ihan selvästi jo normaalipainossa.
Lisäksi mun omat taitoni eivät vielä ole sillä tasolla, että menestyminen kolmosissa olisi mahdollista myös siinä tapauksessa, että kilpakumppaneilla menee nappiin. Ja niin kova on minun kilpailuvietti, että en näe järkeä käydä skabailemassa "ihan muuten vaan". Tosin tähän liittyen on pieni sana sanottavana vielä tekstissä.
Tähän kohtaan liittyy oleellisesti kaksi juttua: keppien avokulmat ja oikein vaikeat umpikulmat sekä tiukat hypyt.
Kolmantena syynä on se, että halu tehdä luvia on mennyt halun pitää Ilon kontaktit täydellisinä edelle, ja nyt on kyllä tuhoa sillä saralla tehty. Kuinka pöljä pitää olla, että ennen kisaamisen aloittamista VANNOTTAA itselleen, että kontaktit pidetään kasassa, ja silti rikkoo ne? No, tehtyä ei saa tekemättömäksi ja nyt pitää korjata vahingot. Eli senkään takia ei ole kisoihin hetkeen asiaa. Plus näissä kahdessa viimeisimmässä kisassa Ilo vähän possutteli lähdöissä, etenkin tuolla OKK:lla. Joten siihenkin joku roti ensin.
Mutta ei hätää! Suunnitelmat on jo luotu!
Keppien kanssa on otettu vasta yksi sessio takapihalla. :| En ikinä muista ennen kuin yö on jo laskeutunut teletappimaahan. Kontaktien kanssa huomaan sellaisen ongelman muutaman harjoittelukerran jälkeen, että liian hitaassa vauhdissa en saa ongelmaa näkyviin, ja sen jälkeen kun Ilo on kerran pari hairahtanut kontaktilta kiusauksen edessä, se ei mene samaan lankaan enää. Eli aion nyt tulevana maanantaina ohjatuissa treeneissä kokeilla, että en juokse täysiä kontaktin ohi vaan yritän avustaa sitä omalla vauhdilla vähän pysähtymään, ja jos ei onnistu niin vien suoraan pois kentältä hetkeksi. Koska nyt vaikuttais vähän siltä, että Ilo-Petters on aatostanut, että ei haittaa jos kiihkomielisyyksissä ekalla kerralla kokeilee, saisko olla pysähtymättä, kun heti perään saa uuden yrityksen. Jos sais katkaistua tuon kierteen. Lukijat: jos on vinkkejä tähän, niin pistäkää heitellen kommenttiboksin puolelle.
Tiukkojen hyppyjen kanssa ollaan nyt hyvin vahvasti tuossa vahvista, vahvista, vahvista -kohdassa. Ja siinä varmaan tullaan jankkaamaankin pitkän pitkään.
Meillä onpi nyt tosiaan alkanut OKK:lla talvikausi, mikä tietää uutta treeniaikaa ja uusia kouluttajia. Meidän ryhmä talven ajan on aikas kovatasoinen, mikä tietenkin jännittää, mutta myös kannustaa kehittymään. Kouluttajia on kaks, jotka ilmeisesti vuorokerroin pitävät. Yksi kerta on ollut, ja ainakin tää toinen kouluttaja oli minun mieleeni. Ensi maanantaina nähdään sitten toinen.
Sitten siihen voitonhalujuttuun pieni sananen. Nyt tässä kisatauon aikana olisi varmaan hyvä hetki tutkiskella omaa kisakäytöstään ja kisatavoitteitaan. Sain seurakaverilta lainaksi tämän kirjan, ja se apustuksenani aion nyt henkisesti valmentautua ensi kevättä varten. :)
---
Pessi se vaan laihtuu laihtumistaan. En tiedä missä vaiheessa pitäis huolestua, mutta se painaa nykyjään enää 6,5 kg. Kellään kokemusta tästä hommasta? Se on minusta nyt ihan selvästi jo normaalipainossa.
tiistai 17. syyskuuta 2013
Tervemenoa kunkkuluokkaan
Äääk! Lipsumista havaittavissa!! Edellinen päivitys on jo kolmen viikon takaa. :| Nyt taas ryhtiliikettä päivittelyihin, kun kerrottavaa kuitenkin olisi.
Jos nyt vaikka aloitettaisiin viimeisimmistä ja tärkeimmistä: minä ja Ilo kisattiin KAS:n kisoissa Virpiniemessä lauantaina ja sunnuntaina. Lauantaina hajettiin kaksi ihan onnetonta hylsyä, mutta sunnuntaille lähdettiin kuitenkin hyvällä tsempillä ja heti ekalta radalta noustiinkin sitten kolmosiin! Puoli vuotta meni aikaa aika satunnaisella kisojen kiertelyllä (jos oikein laskin niin 17. startti oli tuo, eli kuusissa eri kisoissa ollaan ehditty käydä, joista kolme kaksipäiväisiä).
Tässä video Susanna Eskelisen kuvaamana linkkinä (kuvattu lähempää ja paremmasta kulmasta) ja Tuomon kuvaama tässä:
Siellä Kemin kisoissahan Ilo hairahtui vissiin Tuomoa vilkaisemaan yhdellä radalla ja juoksi putkesta ohi, niin ei haluttu semmosia riskeerata tuolla, kun ei ollut oikein aitojakaan. Joka tapauksessa, en muista paljonko ihanneaika alittui, mutta etenemä oli 4,52 m/s, ja voitto tämäkin. Tuomarina Tuija Kokkonen.
Arvoin pitkään, jäänkö kolmosiin starttaamaan (kisat oli C&D, ja järjestys oli sopivasti 2-lk D-C, 3-lk C-D, eli lyhin mahdollinen odotusaika kuitenkin) vai otanko vaan lahjakortin. Tuomo oli kuitenkin niin mielissään meidän menestyksestä, että usutti jäämään, joten jäätiin. Tuomarina oli Timo Vertanen. Mulla ei ollut rataantutustumiseen mennessä mitään paineita, ja päätin kokeilla paria ohjausta vähän riskillä. Ilmeisesti tällainen suhtautuminen auttoi, koska tehtiin heti tältäkin radalta nolla ja ihan ok-vauhdilla, 4,32m/s. Sijoituttiin kolmansiksi. :) Voittaja oli n. 1,4 sekuntia nopeampi ja toiseksi tullut puolisen sekuntia.
Radan loppupuolella ollut serpentiinikuvio oli aika.. no.. hirveä. Muuten olin ihan ok-tyytyväinen rataan ja erityisesti siihen, että ilo jaksoi vielä painaa, vaikka suunniteltu kisapäivän kesto hieman venähti, ja lopulta oltiin reissussa noin seitsemän tuntia.
Tässä video:
No, mitäs sitten? SM-kisoihin mulla ei ole mitään haluja näin heikolla osaamispohjalla vielä, joten huolimatta hyvin käynnistyneestä urasta kolmosissa me jäädään nyt Iipan kanssa kisatauolle ainakin vuodenvaihteen yli. Tai tulevana lauantaina on vielä OKK:lla kaksi starttia, mutta niiden jälkeen. Käännöksistä pitäis saada tiukempia niin, että onnistumisprosentti ois suurempi kuin 5... Mieluummin hinkaan niitä ensin vaikka puoli vuotta kuntoon. :D Ja helpoilta kepeiltä ei enää meille virheitä kisoissa, kiitos. Ja sitten on muutama tekniikkataito, jotka haluan itselleni ja Ilolle opettaa, meillä on niin kapea repertuaari tällä hetkellä ohjauksissa.
Pessi on vissiin ruvennu nyt tosissaan laihikselle, se on painanut jo parina päivänä enää 6,6 kg! En tiedä missä vaiheessa pitäis huolestua ja viedä ell:lle tutkittavaksi, mutta toistaiseksi se on ainakin ihan normaali, pirteä ja eloisa ja hyväruokahaluinen oma itsensä. Vaan onhan se komia nyt ja miten mukava on pitkästä aikaa Pessinkäisen kylkiluutkin tuntea ihan kevyesti tunnustelemalla. Pessi oli mukana haistelemassa ihmisten ilmoja muuten tuolloin sunnuntaina, yllättävän fiksusti se käyttäytyi eikä oikeastaan yrittänytkään haastaa riitaa kenenkään kanssa. Tuomo haluais vissiin Pesiksen kanssa vähän agijuttuja treenata, niin kassotaan josko sellaistakin sisältöä eksyisi vielä blogin puolelle!
Tämmöstä tänne. Kirjoittelen kisakatsauksen sitten viikonloppuna, ja katotaan ehtisinkö väsätä vähän matskua koirien "keppijumpasta" >:D myös blogin puolelle.
Jos nyt vaikka aloitettaisiin viimeisimmistä ja tärkeimmistä: minä ja Ilo kisattiin KAS:n kisoissa Virpiniemessä lauantaina ja sunnuntaina. Lauantaina hajettiin kaksi ihan onnetonta hylsyä, mutta sunnuntaille lähdettiin kuitenkin hyvällä tsempillä ja heti ekalta radalta noustiinkin sitten kolmosiin! Puoli vuotta meni aikaa aika satunnaisella kisojen kiertelyllä (jos oikein laskin niin 17. startti oli tuo, eli kuusissa eri kisoissa ollaan ehditty käydä, joista kolme kaksipäiväisiä).
Tässä video Susanna Eskelisen kuvaamana linkkinä (kuvattu lähempää ja paremmasta kulmasta) ja Tuomon kuvaama tässä:
Siellä Kemin kisoissahan Ilo hairahtui vissiin Tuomoa vilkaisemaan yhdellä radalla ja juoksi putkesta ohi, niin ei haluttu semmosia riskeerata tuolla, kun ei ollut oikein aitojakaan. Joka tapauksessa, en muista paljonko ihanneaika alittui, mutta etenemä oli 4,52 m/s, ja voitto tämäkin. Tuomarina Tuija Kokkonen.
Arvoin pitkään, jäänkö kolmosiin starttaamaan (kisat oli C&D, ja järjestys oli sopivasti 2-lk D-C, 3-lk C-D, eli lyhin mahdollinen odotusaika kuitenkin) vai otanko vaan lahjakortin. Tuomo oli kuitenkin niin mielissään meidän menestyksestä, että usutti jäämään, joten jäätiin. Tuomarina oli Timo Vertanen. Mulla ei ollut rataantutustumiseen mennessä mitään paineita, ja päätin kokeilla paria ohjausta vähän riskillä. Ilmeisesti tällainen suhtautuminen auttoi, koska tehtiin heti tältäkin radalta nolla ja ihan ok-vauhdilla, 4,32m/s. Sijoituttiin kolmansiksi. :) Voittaja oli n. 1,4 sekuntia nopeampi ja toiseksi tullut puolisen sekuntia.
Radan loppupuolella ollut serpentiinikuvio oli aika.. no.. hirveä. Muuten olin ihan ok-tyytyväinen rataan ja erityisesti siihen, että ilo jaksoi vielä painaa, vaikka suunniteltu kisapäivän kesto hieman venähti, ja lopulta oltiin reissussa noin seitsemän tuntia.
Tässä video:
No, mitäs sitten? SM-kisoihin mulla ei ole mitään haluja näin heikolla osaamispohjalla vielä, joten huolimatta hyvin käynnistyneestä urasta kolmosissa me jäädään nyt Iipan kanssa kisatauolle ainakin vuodenvaihteen yli. Tai tulevana lauantaina on vielä OKK:lla kaksi starttia, mutta niiden jälkeen. Käännöksistä pitäis saada tiukempia niin, että onnistumisprosentti ois suurempi kuin 5... Mieluummin hinkaan niitä ensin vaikka puoli vuotta kuntoon. :D Ja helpoilta kepeiltä ei enää meille virheitä kisoissa, kiitos. Ja sitten on muutama tekniikkataito, jotka haluan itselleni ja Ilolle opettaa, meillä on niin kapea repertuaari tällä hetkellä ohjauksissa.
 |
| Tämmönen me saatiin! Ja näin hieno eläin minulla! |
 |
| Seurakaveri Amira onnittelee. :) |
Pessi on vissiin ruvennu nyt tosissaan laihikselle, se on painanut jo parina päivänä enää 6,6 kg! En tiedä missä vaiheessa pitäis huolestua ja viedä ell:lle tutkittavaksi, mutta toistaiseksi se on ainakin ihan normaali, pirteä ja eloisa ja hyväruokahaluinen oma itsensä. Vaan onhan se komia nyt ja miten mukava on pitkästä aikaa Pessinkäisen kylkiluutkin tuntea ihan kevyesti tunnustelemalla. Pessi oli mukana haistelemassa ihmisten ilmoja muuten tuolloin sunnuntaina, yllättävän fiksusti se käyttäytyi eikä oikeastaan yrittänytkään haastaa riitaa kenenkään kanssa. Tuomo haluais vissiin Pesiksen kanssa vähän agijuttuja treenata, niin kassotaan josko sellaistakin sisältöä eksyisi vielä blogin puolelle!
Tämmöstä tänne. Kirjoittelen kisakatsauksen sitten viikonloppuna, ja katotaan ehtisinkö väsätä vähän matskua koirien "keppijumpasta" >:D myös blogin puolelle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)